Virheet, riidat ja viralliset lähteet
Perintö- ja perheasioiden kalleimmat virheet: 14 sudenkuoppaa ja miten vältät ne
Myöhästynyt perunkirjoitus, tiedoksiantamaton testamentti, rekisteröimätön avioehto, unohtunut lakiosa ja avopuolison testamentti: yleisimmät virheet ja niiden hinta.
Perintö- ja perheasioissa kalleimmat virheet johtuvat harvoin monimutkaisesta juridiikasta. Useimmiten kyse on määräajasta tai muotovaatimuksesta, joka on jäänyt huomaamatta. Perunkirjoitus myöhästyy, testamenttia ei anneta todistettavasti tiedoksi, avioehto jää rekisteröimättä tai lakiosaa ei vaadita kuuden kuukauden kuluessa. Seuraukset voivat olla suuria: osakas voi joutua henkilökohtaisesti vastuuseen vainajan veloista, tai avopuoliso voi menettää kodin. Tähän oppaaseen on koottu 14 tavallista virhettä, niiden seuraukset ja keinot välttää ne. Lopussa on linkit tämän osion tarkempiin oppaisiin.
Kuolemantapauksen jälkeiset virheet
1. Perunkirjoitus myöhästyy. Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta (PK 20:1). Jos perunkirjoitusvelvollinen osakas laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa, hän voi joutua henkilökohtaisesti vastuuseen vainajan veloista (PK 21:2). Hän vapautuu vastuusta, jos hän osoittaa, ettei laiminlyönti ole aiheuttanut vahinkoa velkojalle. Hae siksi tarvittaessa lisäaikaa Verohallinnolta ennen määräajan päättymistä.
2. Perukirja jää lähettämättä. Perukirja on lähetettävä Verohallintoon kuukauden kuluessa (perintö- ja lahjaverolaki 29 §). Myöhästymismaksu on 50 euroa, mutta isompi riski on se, että verotus viivästyy ja pesän asiat jäävät auki.
3. Velkoja maksetaan omilla varoilla tai pesän varoja käytetään liian aikaisin. Osakas ei vastaa vainajan veloista henkilökohtaisesti (PK 21:2), ellei hän laiminlyö velvollisuuksiaan. Jos osakas kuitenkin ottaa pesän omaisuutta omaan käyttöönsä tai antaa perukirjassa vääriä tietoja, vastuu voi syntyä. Ylivelkaisessa pesässä kannattaa hakea pesänselvittäjää tai harkita pesän luovuttamista konkurssiin.
4. Testamenttia ei anneta tiedoksi todistettavasti. Ilman todistettavaa tiedoksiantoa (PK 14:4) lakiosan ja moitteen kuuden kuukauden määräajat eivät ala kulua. Pesän jako voi siksi jäädä epävarmaksi vuosiksi. Lue testamentin tiedoksianto ja moite.
5. Lakiosaa ei vaadita ajoissa. Lakiosaperillisen on vaadittava lakiosaa testamentin saajalta todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa tiedoksiannosta (PK 7:5). Määräajan jälkeen oikeus menetetään. Lakiosan laskeminen selitetään oppaassa lakiosan laskeminen.
6. Perinnönjako tehdään ennen kuin velat on maksettu. Jakoon ei saa ryhtyä osakkaan vastustuksesta huolimatta ennen perunkirjoitusta ja tiedossa olevien velkojen maksamista (PK 23:2). Jos velkoja ilmaantuu jaon jälkeen, osakkaat voivat joutua palauttamaan saamaansa.
Elinaikana tehdyt virheet
7. Testamentin muotovirhe. Todistajat eivät olleet yhtä aikaa läsnä, tai todistajana oli testamentinsaajan puoliso. Seurauksena testamentti tai sen määräys voidaan julistaa moitteen johdosta pätemättömäksi (PK 13:1–2). Lue testamentin tekeminen.
8. Avioehto jää rekisteröimättä. Avioehto tulee voimaan vasta, kun DVV on rekisteröinyt sen (avioliittolaki 44 §). Avioehtoa ei voi enää rekisteröidä, kun avioeroasia on tullut vireille tai avioliitto on purkautunut.
9. Avopari olettaa perivänsä toisensa. Avopuolisolla ei ole perintöoikeutta ilman testamenttia. Lisäksi avopuoliso kuuluu usein perintöverotuksessa II veroluokkaan. Lue avopuolison asema.
10. Lahja kirjataan huolimattomasti. Rintaperillisen saama lahja on oletuksena ennakkoperintöä (PK 6:1). Jos tarkoitus on toinen, se on kirjattava lahjakirjaan. Lahjaveroilmoitus unohtuu helposti, kun saman antajan lahjojen kolmen vuoden kertymä ylittää 7 500 euroa.
11. Edunvalvontavaltuutus puuttuu tai on liian suppea. Kun muistisairaus etenee, ilman valtuutusta tarvitaan edunvalvoja, jonka toimia valvotaan tiukemmin. Asunnon myynti voi viivästyä kuukausilla. Lue edunvalvontavaltuutus.
Avioeron ja elatuksen virheet
12. Ositus jää tekemättä vuosiksi. Avioliittolain 103 c §:n mukaan avio-oikeus vanhentuu 1.6.2026 alkaen 10 vuoden kuluttua avioeropäätöksestä, ellei pesänjakajaa haeta. Ennen lain voimaantuloa eronneiden kohdalla vanhentuminen tapahtuu aikaisintaan 1.6.2031.
13. Jatkokäsittelyä ei pyydetä ajoissa. Avioeron jatkokäsittelyä on pyydettävä ennen kuin vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta (avioliittolaki 26 §). Muuten asia raukeaa, ja uusi hakemus maksaa jälleen 240 euroa. Lue avioeron kulut ja asiakirjat.
14. Elatussopimusta ei vahvisteta. Vanhempien keskinäinen, vahvistamaton sopimus ei ole ulosottokelpoinen. Kelan elatustuki edellyttää yleensä vahvistettua sopimusta tai päätöstä. Lue elatusapu ja elatustuki 2026.
Virheiden hinta: havainnollistava yhteenveto
| Virhe | Mahdollinen seuraus | Ehkäisy |
|---|---|---|
| Perunkirjoitus myöhässä | Henkilökohtainen velkavastuu, myöhästymismaksu | Kalenterimerkintä, lisäaikahakemus |
| Testamentti tiedoksiantamatta | Jako epävarma, riita voi syntyä vuosien päästä | Kuittaus tai haastemies |
| Lakiosa vaatimatta | Oikeus menetetään | Vaatimus kirjallisesti alle 6 kuukaudessa |
| Avioehto rekisteröimättä | Avio-oikeus säilyy, tasinkoa voidaan joutua maksamaan | Lähetä DVV:lle heti allekirjoituksen jälkeen |
| Avopuolisolla ei testamenttia | Ei perintöä, kodin menetys | Keskinäinen testamentti |
| Ositus tekemättä 10 vuotta | Tasinko-oikeus voi vanhentua | Ositus tai pesänjakajahakemus ajoissa |
Euromäärät riippuvat aina pesän koosta, eikä taulukko arvioi niitä. Esimerkiksi rekisteröimättömän avioehdon seuraus 300 000 euron varallisuuserossa voi olla 150 000 euron tasinko.
Milloin kannattaa hakea apua
Kun huomaat virheen, toimi heti. Moni määräaika on ehdoton, mutta osa ongelmista voidaan korjata, jos niihin tartutaan ajoissa. Esimerkiksi myöhästyneen perukirjan voi lähettää heti, ja täydennysperukirjalla voi korjata unohtuneet varat. Apua saa:
- Verohallinnolta perunkirjoituksen määräajoista ja perintöverotuksesta
- Oikeuspalveluvirastosta julkista oikeusapua tulojen ja varojen mukaan
- hyvinvointialueen lastenvalvojalta elatus-, huolto- ja tapaamissopimuksiin
- DVV:ltä avioehdon ja edunvalvontavaltuutuksen rekisteröinnistä
Tämän osion muut oppaat ovat perinnönjako ja pesänjakaja, testamentin tiedoksianto ja moite, avioeron kulut ja asiakirjat, elatusapu ja elatustuki 2026, edunvalvonta ja alaikäinen perillinen sekä viralliset lähteet ja maksuton apu.
Esimerkki: miten yksi virhe kertautuu (havainnollistava)
Isä kuolee keväällä. Lapset sopivat suullisesti, että äiti hoitaa asiat, mutta perunkirjoitus jää tekemättä. Puolen vuoden kuluttua pankki ei suostu avaamaan tilejä ilman perukirjaa, ja vastikkeet kertyvät. Myöhemmin löytyy testamentti, jota ei ole annettu tiedoksi. Avioehtoa ei ollut rekisteröity, joten se ei ole tehokas.
Tässä tilanteessa perunkirjoitus myöhästyi, testamentin määräajat eivät alkaneet ja osituksen pohja muuttui. Korjaaminen vaatii perunkirjoituksen heti, tiedoksiannot, uuden osituslaskelman ja mahdollisesti sijaisen alaikäiselle lapsenlapselle. Kulut olisi voinut välttää yhdellä kalenterimerkinnällä ja kahdella allekirjoituksella.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko myöhästyneen perunkirjoituksen vielä tehdä?
Voi, ja se on tehtävä. Mitä nopeammin, sitä parempi. Verohallinto voi ilmoittaa laiminlyönnistä käräjäoikeudelle, joka voi määrätä henkilön toimituttamaan perunkirjoituksen.
Perinkö vanhempieni velat?
Et. Velat maksetaan pesän varoista. Jos varat eivät riitä, velkojat jäävät saamatta. Henkilökohtainen vastuu voi syntyä vain laiminlyönnin tai väärien tietojen perusteella.
Mitä jos testamentti löytyy perinnönjaon jälkeen?
Testamentinsaaja voi vedota testamenttiin, ja jako voidaan joutua tekemään uudelleen. Perillisen oikeus saattaa perintö voimaan vanhentuu kymmenessä vuodessa kuolemasta (PK 16:1).
Voiko osakas myydä pesän asunnon yksin?
Ei. Kuolinpesän osakkaat hallitsevat pesää yhdessä. Myyntiin tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus tai pesänselvittäjä.
Lähteet
- Finlex – perintökaari 7, 13, 14, 16, 18, 20, 21 ja 23 luku; avioliittolaki 26, 44 ja 103 c §
- Verohallinto – perunkirjoituksen määräaika ja lisäaika
- Digi- ja väestötietovirasto – avioehdon rekisteröinti
- Oikeuspalveluvirasto – julkinen oikeusapu