Lakiosan laskeminen: laskentapohja, ennakkoperintö, lahjat ja vaatimus kuudessa kuukaudessa
Näin lasket lakiosan euroina: pesän nettovarat, lisättävät ennakkoperinnöt ja lahjat, oman ennakon vähentäminen ja lakiosavaatimuksen tekeminen ajoissa.
Lakiosa lasketaan kolmessa vaiheessa. Ensin määritetään laskentapohja eli pesän nettovarat, joihin lisätään ennakkoperinnöt ja tietyt lahjat. Seuraavaksi lasketaan perillisen lakimääräinen osuus ilman testamenttia. Lakiosa on tästä osuudesta puolet. Lopuksi perillisen omasta lakiosasta vähennetään se, mitä hän on jo saanut ennakkoperintönä. Kahden lapsen perheessä lakiosa on siis 25 prosenttia laskentapohjasta. Lakiosa ei tule maksettavaksi itsestään. Sitä on vaadittava testamentin saajalta todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta (perintökaari 7:5). Tässä oppaassa on neljä havainnollistavaa laskuesimerkkiä ja ohje vaatimuksen tekemiseen. Laske oma tilanteesi lakiosalaskurilla.
Vaihe 1: laskentapohja
Laskentapohjan lähtökohta on pesän nettovarat kuolinpäivänä. Varoista vähennetään velat ja hautajais- ja perunkirjoituskulut. Jos vainaja oli naimisissa, ensin tehdään ositus. Leskelle maksettava tasinko pienentää jäämistöä, ja leskeltä saatava tasinko kasvattaa sitä (PK 7:3).
Laskentapohjaan lisätään (PK 7:3 ja 7:4):
| Lisättävä erä | Milloin se lisätään |
|---|---|
| Ennakkoperintö | Aina; rintaperilliselle annettu lahja on oletuksena ennakkoperintöä (PK 6:1) |
| Testamenttiin rinnastettava lahja | Lahja on annettu sellaisin ehdoin, että se vastaa tarkoitukseltaan testamenttia, esimerkiksi antaja pidätti itselleen käyttöoikeuden |
| Lahja, jolla on suosittu saajaa lakiosaperillisen vahingoksi | Lahja on annettu jälkeläiselle, ottolapselle tai heidän puolisoilleen ilmeisessä suosimistarkoituksessa |
| Henkivakuutuksen kohtuuttomat maksut | Edunsaajaksi on määrätty kolmas henkilö ja maksut eivät ole olleet kohtuullisessa suhteessa vainajan varoihin; enintään vakuutusmäärään asti |
Lahjat arvostetaan pääsääntöisesti vastaanottohetken arvoon. Pesän varoista ei vähennetä lahjanlupauksia. Myöskään vainajan elatusvelvollisuuden täyttämiseksi tulevaisuudessa maksettavia määriä ei vähennetä.
Vaihe 2: lakimääräinen osuus ja lakiosa
Lakimääräinen osuus saadaan jakamalla laskentapohja rintaperillisten haarojen määrällä. Laskennassa otetaan mukaan myös perinnöttömäksi tehty perillinen ja se, joka muusta laillisesta syystä jää perinnöttä (PK 7:2). Kuolleen lapsen haara lasketaan, jos hänellä on jälkeläisiä.
Lakiosa = laskentapohja ÷ haarojen määrä ÷ 2
| Haaroja | Lakiosa / haara | Esimerkki laskentapohjalla 400 000 € |
|---|---|---|
| 1 | 50 % | 200 000 € |
| 2 | 25 % | 100 000 € |
| 3 | 16,67 % | 66 667 € |
| 4 | 12,5 % | 50 000 € |
| 5 | 10 % | 40 000 € |
Vaihe 3: oman ennakon vähentäminen
Perillisen omasta lakiosasta vähennetään hänen saamansa ennakkoperintö. Jos ennakko on yhtä suuri tai suurempi kuin lakiosa, lakiosaa ei makseta. Perillisen ei kuitenkaan tarvitse palauttaa ylimenevää osaa ennakosta (PK 6:6).
Neljä laskuesimerkkiä (havainnollistavia)
Esimerkki 1: testamentti toiselle lapselle. Isän nettovarat ovat 200 000 €. Hän on antanut pojalleen Anttille 40 000 euroa ennakkoperintönä. Testamentissa hän määrää koko omaisuutensa Antille. Tytär Emma vaatii lakiosaa.
- Laskentapohja: 200 000 + 40 000 = 240 000 €
- Emman lakimääräinen osuus: 240 000 ÷ 2 = 120 000 €
- Emman lakiosa: 120 000 ÷ 2 = 60 000 €
Antti saa loput 140 000 € pesästä, ja lisäksi hän on jo saanut 40 000 €.
Esimerkki 2: myös lakiosaa vaativa on saanut ennakkoa. Sama tilanne, mutta Emmakin oli saanut 30 000 euron ennakkoperinnön. Silloin laskentapohja on 200 000 + 40 000 + 30 000 = 270 000 €. Emman lakiosa on 270 000 ÷ 4 = 67 500 €. Siitä vähennetään hänen ennakkonsa 30 000 €, joten pesästä hänelle maksetaan 37 500 €.
Esimerkki 3: lahja, jossa antaja pidätti käyttöoikeuden. Leskeksi jäänyt äiti lahjoitti vuosi ennen kuolemaansa 100 000 euron kesämökin uudelle puolisolleen mutta jatkoi mökin käyttöä. Kuollessaan hänellä on 100 000 euron muut nettovarat, jotka hän testamenttaa samalle henkilölle. Ainoa lapsi vaatii lakiosaa. Jos lahjan katsotaan rinnastuvan testamenttiin, laskentapohja on 200 000 € ja lakiosa 50 % eli 100 000 €. Pesän varat riittävät maksamaan lakiosan. Lahjan rinnastettavuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti, ja riidassa ratkaisun tekee tuomioistuin.
Esimerkki 4: avioliitto ja tasinko. Isä kuolee. Hänen nettovaransa ovat 300 000 € ja lesken 100 000 €. Avioehtoa ei ole. Leski saa tasinkoa 100 000 €, joten isän jäämistö on 200 000 €. Isä testamenttaa kaiken leskelle, ja kaksi lasta vaativat lakiosiaan. Kummankin lakiosa on 200 000 ÷ 4 = 50 000 €. Leski saa testamentilla loput 100 000 €. Jos lapset eivät vaadi lakiosaa, he perivät lesken kuoltua tämän koko pesän, ellei leski testamenttaa sitä muualle.
Lakiosavaatimuksen tekeminen ja rahasuoritus
Vaatimus tehdään testamentin saajalle, ei muille perillisille. Se tehdään haastemiehen välityksellä tai muuten todistettavasti, esimerkiksi kirjattuna kirjeenä, jonka vastaanotto kuitataan. Määräaika on kuusi kuukautta siitä, kun testamentti on annettu perilliselle tiedoksi (PK 7:5).
Jos testamentin saajaa ei tavoiteta, koska hänen osoitteensa ei ole tiedossa tai hänen voidaan olettaa välttelevän tiedoksiantoa, vaatimuksen voi tehdä myös muulla laissa säädetyllä tavalla. Kysy tällaisessa tilanteessa neuvoa käräjäoikeudesta tai lakimieheltä.
Testamentinsaaja voi maksaa lakiosan rahana perillisen määräämässä kohtuullisessa ajassa, jos testamentissa ei ole kielletty rahasuoritusta. Silloin testamentti pysyy tehokkaana. Jos rahaa ei makseta, lakiosa toteutetaan perinnönjaossa omaisuutena. Riidan voi ratkaista pesänjakaja, jota haetaan käräjäoikeudelta.
Palaa perunkirjoituksen vaiheisiin tai lue perimysjärjestys ja lakiosa ja testamentin tiedoksianto ja moite. Lue myös osituslaskelma ja tasinko.
Usein kysytyt kysymykset
Pitääkö lakiosa vaatia, jos testamenttia ei ole?
Ei. Ilman testamenttia lapset perivät lakimääräiset osuutensa, joista lakiosa on vain puolet. Lakiosaa vaaditaan vain silloin, kun testamentti estää saamasta sitä.
Maksetaanko lakiosasta perintöveroa?
Kyllä. Lakiosa on perintöä, ja sen saaja maksaa siitä perintöveron. Testamentinsaajan vero lasketaan siitä osuudesta, joka hänelle jää lakiosien jälkeen.
Voiko lakiosasta luopua etukäteen?
Voi. Perillinen voi ilmoittaa kirjallisesti perittävälle luopuvansa perinnöstä. Hän saa silti lakiosansa, ellei hän ole saanut siitä kohtuullista vastiketta tai ellei hänen jälkeläisilleen tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta (PK 17:1).
Mitä jos huomaan testamentin vasta vuoden päästä?
Määräaika alkaa vasta todistettavasta tiedoksiannosta. Jos sinulle ei ole annettu testamenttia tiedoksi, määräaika ei ole alkanut. Pyydä tiedoksianto ja toimi heti sen jälkeen.
Lähteet
- Finlex – perintökaari 6, 7 ja 17 luku
- Tuomioistuimet – pesänjakajan hakeminen ja perintöriidat
- Oikeuspalveluvirasto – julkinen oikeusapu lakiosariidassa
