Edunvalvontavaltuutus: valtakirjan teko, todistajat ja vahvistaminen DVV:ssä
Näin teet edunvalvontavaltuutuksen: valtakirjan sisältö, kaksi todistajaa, valtuutetun valinta, lahjoittaminen, vahvistaminen Digi- ja väestötietovirastossa ja kulut.
Edunvalvontavaltuutuksella nimeät etukäteen henkilön, joka hoitaa asioitasi, jos et itse sairauden, muistisairauden tai muun syyn vuoksi enää pysty siihen. Valtakirja tehdään kirjallisesti. Sinun on allekirjoitettava se kahden yhtä aikaa läsnä olevan todistajan nähden, ja todistajat todistavat sen allekirjoituksillaan (laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007, 6 §). Valtuutus ei ole voimassa heti. Se tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto (DVV) vahvistaa sen valtuutetun hakemuksesta. Vahvistaminen edellyttää, että olet tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi hoitamaan valtakirjassa mainittuja asioita (24 §). Edunvalvontavaltuutus on yleensä kevyempi ja henkilökohtaisempi vaihtoehto kuin käräjäoikeuden tai DVV:n määräämä edunvalvoja. Tässä oppaassa käydään läpi valtakirjan tekeminen, sisältö, vahvistaminen ja kustannukset.
Mihin edunvalvontavaltuutusta tarvitaan
Pankit, vakuutusyhtiöt ja viranomaiset eivät hyväksy tavallista valtakirjaa sen jälkeen, kun valtuuttaja on menettänyt kykynsä ymmärtää asioita. Silloin omaiset eivät voi esimerkiksi myydä asuntoa, maksaa laskuja tai hoitaa sijoituksia ilman edunvalvojaa. Ilman valtuutusta läheisen on haettava edunvalvojan määräämistä holhoustoimilain (442/1999) mukaan. Tällöin päämiehen asioita valvotaan tiukemmin, ja esimerkiksi asunnon myyntiin tarvitaan DVV:n lupa.
| Asia | Edunvalvontavaltuutus | Määrätty edunvalvoja |
|---|---|---|
| Kuka valitsee hoitajan | Itse, etukäteen | Käräjäoikeus tai DVV |
| Milloin tulee voimaan | DVV:n vahvistuksesta | Määräyksestä |
| Asunnon myynti | Valtakirjan mukaan, ellei valtakirjassa ole määrätty luvanvaraisuudesta | Vaatii DVV:n luvan |
| Vuositili DVV:lle | Vain, jos valtakirjassa niin määrätään (33 §); DVV voi pyytää selvitystä valvontatehtävässään | Pääsääntöisesti vuosittain |
| Kustannukset | Valtakirjan laadinta ja vahvistusmaksu | Edunvalvojan palkkio ja tilintarkastusmaksut |
Valtakirjan muoto ja todistajat
Laki asettaa valtakirjalle tarkat muotovaatimukset:
- Valtakirja tehdään kirjallisesti.
- Valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan tai tunnustaa allekirjoituksensa kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä.
- Todistajat todistavat valtakirjan allekirjoituksillaan. Heidän on tiedettävä, että asiakirja on edunvalvontavaltuutusta varten, mutta sisältöä ei tarvitse kertoa (6 §).
- Todistajat merkitsevät syntymäaikansa, yhteystietonsa sekä todistamisen paikan ja ajan. He mainitsevat olleensa samanaikaisesti läsnä ja tekevät merkinnän valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys (7 §).
Todistajien esteellisyys (8 §). Todistaja ei saa olla alle 18-vuotias, eikä hän saa olla henkilö, joka ei henkisen toiminnan häiriintymisen tai muun syyn vuoksi kykene ymmärtämään todistamisen merkitystä. Laki sulkee todistajien joukosta pois myös valtuutetun ja hänen läheisensä. Tarkista esteellisten luettelo lain 8 §:stä ennen allekirjoitusta. Hyviä todistajia ovat esimerkiksi naapuri, ystävä tai juristi, jotka eivät hyödy valtuutuksesta.
Valtakirjan sisältö
Valtakirjasta on käytävä ilmi (6 §):
- valtuuttamistarkoitus
- asiat, joissa valtuutettu saa edustaa valtuuttajaa
- valtuuttaja ja valtuutettu
- määräys siitä, että valtuutus tulee voimaan, jos valtuuttaja tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan
Valtuutus voi koskea taloudellisia asioita, kuten pankkiasioita, laskujen maksua, asunnon myyntiä ja sijoituksia. Se voi koskea myös henkilöä koskevia asioita, kuten hoitoon ja asumiseen liittyviä päätöksiä, joiden merkitystä valtuuttaja ei enää ymmärrä (2 §). Erittäin henkilökohtaisissa asioissa, kuten avioliiton solmimisessa tai testamentin tekemisessä, valtuutettu ei voi edustaa valtuuttajaa. Tarkista rajaukset lain 2 §:stä.
Hyödyllisiä lisämääräyksiä:
| Määräys | Miksi se kannattaa |
|---|---|
| Varavaltuutettu | Jos päävaltuutettu on estynyt tai kuolee, valtuutus ei raukea |
| Useampi valtuutettu ja tehtäväjako | Esimerkiksi toinen hoitaa talouden, toinen henkilöasiat |
| Lahjoitusoikeuden perusteet | Valtuutettu saa antaa lahjoja vain valtakirjassa yksilöidyin perustein (18 §) |
| Palkkio ja kulut | Kertoo, saako valtuutettu palkkiota |
| Tilivelvollisuus DVV:lle | Lisävalvonta, jos sukulaiset haluavat läpinäkyvyyttä |
| Luvanvaraisuus | Esimerkiksi asunnon myynti DVV:n luvalla (19 §) |
Lahjoittamista koskevaa 18 §:ää muutettiin 1.5.2026 voimaan tulleella lailla 113/2026. Lain mukaan valtuutettu ei saa lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta, ellei lahjan antamisen perusteita ole yksilöity valtakirjassa. Yksilöinnin perusteella valtuutettu saa antaa myös tavanomaisia ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisiä lahjoja muille kuin itselleen. Jos haluat, että valtuutettu voi esimerkiksi jatkaa lastenlasten syntymäpäivälahjoja tai antaa ennakkoperintöä, kirjoita perusteet valtakirjaan. Tarkista muutosten yksityiskohdat Finlexistä.
Vahvistaminen DVV:ssä
Kun valtuuttajan kunto heikkenee, valtuutettu hakee vahvistusta DVV:ltä. Hakemukseen liitetään (24 §):
- alkuperäinen valtakirja
- lääkärinlausunto valtuuttajan terveydentilasta
- tarvittaessa muut selvitykset
DVV vahvistaa valtuutuksen, jos valtuuttaja oli täyttänyt 18 vuotta valtakirjaa tehtäessä, valtakirja on tehty lain edellyttämällä tavalla ja valtuuttaja on tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Vahvistus voidaan evätä, jos on ilmeistä, ettei valtuuttaja ymmärtänyt valtakirjan merkitystä, todistajat olivat esteellisiä tai valtuutettu on sopimaton.
Vahvistettu valtuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Valtuutettu saa todistuksen, jolla hän osoittaa oikeutensa esimerkiksi pankille.
Kulut. DVV perii vahvistamisesta maksun, joka on vuonna 2026 138 euroa (valtiovarainministeriön asetus 1272/2025). Maksut tarkistetaan vuosittain. Valtakirjan voi tehdä itse ilman kuluja. Juristin laatima valtakirja maksaa työmäärän mukaan, tyypillisesti muutamia satoja euroja (havainnollistava arvio).
Riskit ja yleiset virheet
- Liian suppea valtakirja: jos asunnon myyntiä ei mainita, valtuutettu ei ehkä voi myydä asuntoa.
- Ei varavaltuutettua: jos ainoa valtuutettu kuolee ennen valtuuttajaa, tarvitaan edunvalvoja.
- Esteellinen todistaja: valtuutetun puoliso tai lapsi todistajana voi estää vahvistamisen.
- Valtakirja tehdään liian myöhään: jos muistisairaus on jo edennyt, todistajat eivät voi luotettavasti todeta valtuuttajan ymmärrystä. Lääkärinlausunto tekohetkeltä auttaa.
- Eturistiriidat: valtuutettu ei saa edustaa valtuuttajaa, jos vastapuolena on hän itse tai hänen läheisensä (17 §). Esimerkiksi perinnönjakoon, jossa valtuutettu on itse osakas, tarvitaan sijainen.
Valtuutusta täydentää usein hoitotahto, joka ohjaa terveydenhuoltoa, sekä testamentti. Testamentin muodosta kerrotaan oppaassa testamentin tekeminen. Määrätystä edunvalvonnasta kerrotaan oppaassa edunvalvonta ja alaikäinen perillinen.
Palaa perunkirjoituksen vaiheisiin tai lue perunkirjoituksen hinta.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko valtuutettuna olla oma lapsi?
Voi. Usein valtuutettu on puoliso tai aikuinen lapsi. Muiden lasten luottamusta voi lisätä määräämällä valtakirjassa, että valtuutettu tekee vuosittain tilin DVV:lle tai muille lapsille.
Lakkaako valtuutus valtuuttajan kuollessa?
Kyllä. Kuoleman jälkeen pesää hoitavat kuolinpesän osakkaat yhdessä. Valtuutetun on luovutettava hallussaan olevat varat ja tiedot pesälle.
Voiko valtakirjan peruuttaa?
Kyllä, niin kauan kuin valtuuttaja ymmärtää asian merkityksen. Valtakirja peruutetaan esimerkiksi ottamalla se takaisin tai hävittämällä se ja ilmoittamalla asiasta valtuutetulle.
Pitääkö valtakirja rekisteröidä heti?
Ei. Valtakirja säilytetään, kunnes sitä tarvitaan. Vasta vahvistettu valtuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin.
Lähteet
- Finlex – laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007, muutoslaki 113/2026, ja holhoustoimilaki 442/1999
- Digi- ja väestötietovirasto – edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen, hinnasto ja holhousasioiden rekisteri
- Oikeuspalveluvirasto – yleinen edunvalvonta
