Edunvalvonta perintöasioissa: alaikäinen perillinen, edunvalvojan sijainen, DVV:n luvat ja aikuisen edunvalvonta

Alaikäisen perillisen puolesta toimii hänen edunvalvojansa, tavallisesti huoltaja eli vanhempi (holhoustoimilaki 442/1999). Perintöasioissa vanhempi on kuitenkin usein itse osakas, esimerkiksi leski tai toinen perillinen. Silloin hän on esteellinen edustamaan lasta, ja lapselle on määrättävä edunvalvojan sijainen. Lisäksi alaikäisen puolesta tehtävään perinnönjakoon ja moniin muihin oikeustoimiin tarvitaan Digi- ja väestötietoviraston (DVV) lupa (holhoustoimilaki 34 § ja perintökaari 23:3). Jos aikuinen perillinen ei sairauden vuoksi pysty hoitamaan asioitaan eikä hänellä ole vahvistettua edunvalvontavaltuutusta, hänelle voidaan määrätä edunvalvoja. Tämä opas kertoo, milloin sijainen ja lupa tarvitaan, miten niitä haetaan ja mitä viivästyksistä seuraa.

Vanhempi alaikäisen edunvalvojana

Alaikäisen edunvalvojia ovat lähtökohtaisesti hänen huoltajansa. Edunvalvoja hoitaa lapsen omaisuutta ja edustaa häntä taloudellisissa asioissa. Edunvalvojan on

• pidettävä lapsen varat erillään omistaan
• hoidettava omaisuutta huolellisesti ja lapsen etua edistäen
• tiedusteltava lapsen mielipidettä tärkeissä asioissa, jos lapsi ymmärtää asian merkityksen (holhoustoimilaki 43 §)
• haettava DVV:n lupa luvanvaraisiin oikeustoimiin

Lapsen perintöä ei saa käyttää vanhemman omiin menoihin. Edunvalvoja ei saa lahjoittaa lapsen omaisuutta (holhoustoimilaki 32 § 1 mom), ja omaisuutta on hoidettava niin, että se ja sen tuotto käytetään lapsen hyödyksi (37 §). Lapsen elatus on vanhempien vastuulla, vaikka lapsella olisi omaa omaisuutta.

Eturistiriita ja edunvalvojan sijainen

Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään asiassa, jossa vastapuolena on hän itse, hänen puolisonsa tai lapsensa tai joku, jota hän edustaa, eikä silloin, kun hänen ja päämiehen edut voivat muuten joutua ristiriitaan (holhoustoimilaki 32 § 2 ja 5 mom). Sisarusten yhteinen edunvalvoja saa kuitenkin edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos heidän etunsa eivät ole jaossa ristiriidassa keskenään. Perintöasioissa tyypillisiä esteellisyystilanteita ovat:

Sijaisen määrää käräjäoikeus tai edunvalvojan pyynnöstä DVV (holhoustoimilaki 11 § ja 12 § 3 mom). DVV:n päätös sijaisen määräämisestä maksaa vuonna 2026 130 euroa (valtiovarainministeriön asetus 1272/2025). Sijaiseksi voidaan määrätä esimerkiksi sukulainen, juristi tai yleinen edunvalvoja. Sijaisella on oikeus kulujen korvaukseen ja kohtuulliseen palkkioon lapsen varoista (44 § 2 mom). Pyydä arvio kustannuksista etukäteen.

Kun sijainen tarvitaan, perunkirjoitus voidaan tehdä tavalliseen tapaan, mutta ositus ja jako odottavat sijaisen määräämistä. Siksi hakemus kannattaa tehdä heti perunkirjoituksen jälkeen.

DVV:n lupa: mitkä toimet ovat luvanvaraisia

Holhoustoimilain 34 §:n mukaan edunvalvoja tarvitsee holhousviranomaisen eli DVV:n luvan esimerkiksi seuraaviin toimiin päämiehen puolesta:

• perinnönjako ja omaisuuden ositus sekä erottelu, kun ne tehdään sopimalla ilman pesänjakajaa (34 § 1 mom 9 kohta)
• perinnöstä luopuminen tai perintöosuuden luovuttaminen (7 kohta)
• kiinteistön tai asunto-osakkeiden myynti, ostaminen tai muu luovutus (1 ja 10 kohta)
• lainan ottaminen tai antaminen tai sitoutuminen toisen velasta (4 ja 13 kohta)
• kiinteistön tai asunnon luovuttaminen toisen käyttöön yli viideksi vuodeksi (3 ja 11 kohta)
• elinkeinon harjoittaminen alaikäisen lukuun (5 kohta)

Luvan myöntämisen edellytys on, että toimi on päämiehen edun mukainen. DVV arvioi esimerkiksi, saako lapsi jaossa lakimääräisen osuutensa ja onko omaisuus arvostettu oikein. Lupaa haetaan kirjallisesti, ja hakemukseen liitetään jakokirjan luonnos, perukirja ja arviot. DVV perii päätöksestä maksun. Vuonna 2026 perinnönjakoa tai ositusta koskeva lupa maksaa jaettavan nettovarallisuuden mukaan 254 euroa (enintään 85 000 €), 445 euroa (85 001–170 000 €) tai 614 euroa (yli 170 000 €). Muut 34 §:n luvat maksavat 254 euroa (valtiovarainministeriön asetus 1272/2025).

Esimerkki (havainnollistava). Isä kuolee. Leski ja 9-vuotias lapsi ovat osakkaina. Pesässä on omakotitalo, jonka arvo on 300 000 euroa, ja se halutaan jakaa niin, että leski saa talon ja lapsi rahaa. DVV määrää lapselle sijaisen. Sijainen tarkistaa ositus- ja jakolaskelman ja hakee DVV:n luvan jakoon. Prosessi voi kestää useita kuukausia, mutta se suojaa lapsen oikeuksia. Jos lapsen osuus maksetaan velkakirjalla eikä rahana, DVV arvioi erityisesti vakuudet.

Testamentti ja alaikäinen saaja

Testamentin tekijä voi määrätä, että alaikäiselle testamentilla tai lahjana annettua omaisuutta hoitaa joku muu kuin huoltaja. Tällainen määräys voi olla hyödyllinen esimerkiksi, jos isovanhemmat eivät halua lapsen eronneen vanhemman hoitavan perintöä. Testamentissa voidaan myös määrätä, että lapsi saa omaisuuden omaan hallintaansa vasta tietyn iän jälkeen. Tällaisten määräysten vaikutus kannattaa tarkistaa juristilta, koska ne eivät saa loukata lakiosaa.

Aikuinen perillinen ja yleinen edunvalvonta

Jos aikuinen perillinen ei sairauden, muistisairauden tai muun syyn vuoksi pysty hoitamaan asioitaan, hänelle voidaan määrätä edunvalvoja. Hakemuksen voi tehdä hän itse, omainen tai muu läheinen, ja ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi sosiaalityöntekijä tai lääkäri. Edunvalvojan määrää DVV tai käräjäoikeus.

Edunvalvojana voi toimia omainen tai yleinen edunvalvoja, joka toimii Oikeuspalveluviraston yhteydessä. Edunvalvoja tekee DVV:lle vuosittain tilin päämiehen varoista (holhoustoimilaki 51 §). Edunvalvojan palkkiosta säädetään valtioneuvoston asetuksessa 696/2012 (muutettu 1037/2023). Perusmaksu on 520 euroa vuodessa tai 330 euroa, jos päämiehen vuositulo on enintään 15 000 euroa ja varat jäävät lain rajan alle. Edunvalvonnan aloittamisesta peritään lisäksi 240 euroa. Perinnönjako tai ositus maksaa 240 euroa, tai 400 euroa yli 20 000 euron ja 750 euroa yli 100 000 euron osuudesta. Omaisuuden hoidosta peritään 2 prosenttia varallisuudesta. Perus- ja lisämaksut voivat olla yhteensä enintään 19 prosenttia päämiehen laskennallisesta vuositulosta, ja pienituloiselta palkkiota ei peritä (44 § 3 mom). Tarkista ajantasaiset maksut Oikeuspalveluvirastosta.

Jos perillisellä on vahvistettu edunvalvontavaltuutus, valtuutettu toimii hänen puolestaan, ellei hän ole esteellinen. Perinnönjaossa, jossa valtuutettu on itse osakas, tarvitaan sijainen. Lue edunvalvontavaltuutus.

Palaa perintö- ja perheasioiden virheisiin tai lue perinnönjako ja pesänjakaja ja testamentin tiedoksianto ja moite.

Lapsen perinnön hoitaminen jaon jälkeen

Kun perintö on jaettu, edunvalvoja hoitaa lapsen omaisuutta lapsen täysi-ikäisyyteen asti. Varat on pidettävä erillään vanhemman omista varoista, esimerkiksi lapsen nimissä olevalla tilillä. Ne on sijoitettava turvaavasti ja tuottoa tavoitellen. Lainan ottaminen lapsen nimiin, lainan antaminen lapsen varoista ja omaisuuden pantiksi antaminen edellyttävät DVV:n lupaa (34 § 1 mom 2, 4 ja 13 kohta).

DVV valvoo edunvalvojien toimintaa. Kun alaikäinen tulee kuolinpesän osakkaaksi, edunvalvojan on toimitettava DVV:lle jäljennös perukirjasta kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta (holhoustoimilaki 48 § 2 mom). Edunvalvonta merkitään holhousasioiden rekisteriin, jos lapsen osuus pesän varoista tai hänen hoidettava omaisuutensa ylittää velkoja vähentämättä 30 000 euroa (66 §). Silloin vanhemman on annettava omaisuusluettelo kolmen kuukauden kuluessa ja vuositili kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (48 ja 51 §). Jos edunvalvontaa ei ole merkitty rekisteriin, vanhempi ei ole velvollinen antamaan vuositiliä eikä päätöstiliä (51 ja 52 §). Kun lapsi täyttää 18 vuotta, edunvalvonta päättyy ja omaisuus luovutetaan hänelle. Rekisteröidystä edunvalvonnasta edunvalvojan on tehtävä silloin päätöstili.

Usein kysytyt kysymykset

Tarvitaanko sijainen perunkirjoitukseen?

Ei yleensä. Perunkirjoitus on pesän tilan selvittämistä, ja vanhempi voi edustaa lasta siinä. Sijainen tarvitaan osituksessa ja perinnönjaossa, jos vanhempi on itse osapuolena.

Kuka maksaa sijaisen?

Sijaisen palkkio ja kulut maksetaan yleensä päämiehen eli lapsen varoista. Määrä riippuu tehtävän laajuudesta.

Kauanko DVV:n lupa kestää?

Käsittelyaika vaihtelee ruuhkan ja asian laajuuden mukaan. Tarkista ajantasainen käsittelyaika DVV:ltä ja hae lupa ajoissa, jos esimerkiksi asuntokauppa odottaa.

Voiko alaikäinen luopua perinnöstä?

Luopuminen alaikäisen puolesta on poikkeuksellista. Siihen tarvitaan edunvalvojan päätös ja DVV:n lupa (holhoustoimilaki 34 § 1 mom 7 kohta), ja luvan edellytyksenä on, että luopuminen on lapsen edun mukaista.

Lähteet

• Finlex – holhoustoimilaki 442/1999, 4, 11, 12, 32, 34, 44, 48, 51 ja 66 §; perintökaari 23:3; VNA edunvalvojan palkkion suuruudesta 696/2012; VMA DVV:n suoritteiden maksuista 2026 (1272/2025)
• Digi- ja väestötietovirasto – holhousviranomainen, luvat, sijaiset ja hinnasto
• Oikeuspalveluvirasto – yleinen edunvalvonta