Virheet, riidat ja viralliset lähteet
Testamentin tiedoksianto ja moite: miten testamentti annetaan tiedoksi ja milloin sitä voi moittia
Testamentin tiedoksianto perillisille haastemiehellä tai kuittauksella, kuuden kuukauden moiteaika, pätemättömyysperusteet, tulkintariidat ja kulut.
Testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille todistettavasti ja annettava heille oikeaksi todistettu jäljennös testamentista (perintökaari 14:4). Tiedoksiannon voi tehdä haastemiehen välityksellä tai muulla todistettavalla tavalla. Tavallisin tapa on, että perillinen kuittaa saaneensa jäljennöksen. Tiedoksiannosta alkaa kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa perillinen voi nostaa moitekanteen testamentin pätemättömyydestä (PK 14:5). Samasta hetkestä alkaa myös kuuden kuukauden aika vaatia lakiosaa (PK 7:5). Jos tiedoksiantoa ei tehdä, määräajat eivät ala kulua ja testamentin saajan asema jää epävarmaksi. Tämä opas kertoo, miten tiedoksianto tehdään, millä perusteilla testamenttia voi moittia ja mitä riita maksaa.
Kenelle testamentti annetaan tiedoksi
Testamentti annetaan tiedoksi kaikille perillisille, myös niille, joita testamentti ei koske. Erityistilanteita ovat:
| Tilanne | Kenelle tiedoksianto tehdään |
|---|---|
| Vainajalla on lapsia | Kaikille rintaperillisille |
| Perillisenä on leski eikä lapsia ole | Leskelle ja PK 3:1:n 2 momentin toissijaisille perillisille, kuten vainajan vanhemmille tai sisaruksille |
| Perillisiä ei ole | Valtiokonttorille |
| Testamentti on tehty suullisesti | Perillisille annetaan jäljennös todistajien kuulustelun pöytäkirjasta tai muu kirjallinen selvitys |
| Useita testamentin saajia | Yhden saajan tekemä tiedoksianto riittää kaikkien puolesta |
Jos perillinen on alaikäinen, tiedoksianto tehdään hänen edunvalvojalleen. Jos edunvalvoja on itse testamentin saaja, alaikäiselle tarvitaan edunvalvojan sijainen. Tästä kerrotaan oppaassa edunvalvonta ja alaikäinen perillinen.
Miten tiedoksianto tehdään käytännössä
Kuittaustapa. Testamentin saaja lähettää tai antaa perilliselle oikeaksi todistetun jäljennöksen testamentista. Perillinen allekirjoittaa ja päiväää kuittauksen, esimerkiksi tekstin "Olen tänään vastaanottanut oikeaksi todistetun jäljennöksen [nimi]n testamentista". Kuittaus palautetaan testamentin saajalle. Tapa on maksuton ja nopea, mutta se edellyttää perillisen yhteistyötä.
Haastemies. Jos perillinen ei kuittaa tai häntä ei tavoiteta, testamentin saaja voi pyytää Ulosottolaitoksen haastemiestä antamaan testamentin tiedoksi. Haastemiestiedoksiannosta peritään maksu. Tarkista se Ulosottolaitoksen hinnastosta.
Oikeaksi todistettu jäljennös. Jäljennöksen voi todistaa oikeaksi kaksi henkilöä, jotka ovat verranneet sitä alkuperäiseen testamenttiin. Perillinen saa kopion, ja alkuperäinen testamentti säilytetään. Tiedoksiannon todiste kannattaa liittää perukirjaan tai säilyttää sen kanssa.
Moiteperusteet: milloin testamentti on pätemätön
Testamentti voidaan julistaa moitteen johdosta pätemättömäksi (PK 13:1), jos
- tekijä ei ollut kelpoinen tekemään testamenttia, esimerkiksi koska hän oli alle 18-vuotias eikä mikään poikkeus sallinut sitä
- testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa, esimerkiksi todistajat eivät olleet yhtä aikaa läsnä
- testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus tai muu sieluntoiminnan häiriö
- tekijä on pakotettu tai taivuteltu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa, häntä on petollisesti vietelty tai hän on erehtynyt tavalla, joka on vaikuttanut hänen tahtoonsa ratkaisevasti
Lisäksi määräys on pätemätön, jos sen on todistanut esteellinen todistaja, kuten määräyksen saaja tai saajan läheinen (PK 13:2).
Moitekanne nostetaan käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut testamentista tiedon PK 14:4:n mukaisesti (PK 14:5). Perillisellä ei ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan. Moiteoikeus ei siirry perillisen velkojille (PK 14:6).
Moite, lakiosa ja tulkintariita: mikä keino sopii
| Keino | Mitä tavoitellaan | Määräaika | Missä |
|---|---|---|---|
| Moitekanne | Testamentti julistetaan pätemättömäksi | 6 kk tiedoksiannosta | Käräjäoikeus |
| Lakiosavaatimus | Rintaperillinen saa vähintään lakiosansa | 6 kk tiedoksiannosta | Ilmoitus testamentin saajalle; riidassa pesänjakaja tai käräjäoikeus |
| Tulkintariita | Selvitetään, mitä testamentti tarkoittaa | Ei erillistä moiteaikaa; ratkaistaan jaossa tai kanteella | Pesänjakaja tai käräjäoikeus |
| Testamentin tehottomuus | Esimerkiksi avioeron jälkeen puolisolle tehty määräys (PK 11:8) | Riippuu tilanteesta | Pesänjakaja tai käräjäoikeus |
Jos et ole varma, kumpi keino sopii, tee molemmat ajoissa: vaadi lakiosaa testamentin saajalta ja nosta tarvittaessa moitekanne. Moitekanteen hylkääminen ei vie lakiosaa, jos lakiosa on vaadittu määräajassa. Laske lakiosan määrä lakiosalaskurilla.
Kulut ja riskit
Käräjäoikeuden riita-asian oikeudenkäyntimaksu on tuomioistuinmaksulain mukaan 610 euroa. Varsinaiset kustannukset syntyvät asianajopalkkioista. Riita-asiassa hävinnyt osapuoli joutuu pääsääntöisesti korvaamaan myös voittajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Muistisairauteen tai sieluntoiminnan häiriöön vetoava moite edellyttää usein lääketieteellistä selvitystä, kuten sairauskertomuksia ja asiantuntijalausuntoja.
Esimerkki (havainnollistava). Perillinen nostaa moitekanteen ja väittää äidin olleen muistisairas testamenttia tehtäessä. Kumpikin osapuoli käyttää asianajajaa 40 tuntia 220 euron tuntihinnalla, eli 8 800 euroa + alv kummallekin. Jos kantaja häviää, hän voi joutua maksamaan omien kulujensa lisäksi vastapuolen kulut. Riski on siis lähes 22 000 euroa. Oikeusturvavakuutus tai julkinen oikeusapu voi kattaa osan kuluista.
Siksi sovinto kannattaa harkita ensin. Riidan osapuolet voivat esimerkiksi sopia, että testamentin saaja maksaa lakiosan rahana ja muut luopuvat moitteesta.
Palaa perintö- ja perheasioiden virheisiin tai lue perinnönjako ja pesänjakaja ja lakiosan laskeminen.
Esimerkki aikataulusta (havainnollistava)
Äiti kuolee 15.1.2026, ja testamentissa hän antaa kesämökin tyttärelle. Poika saa oikeaksi todistetun jäljennöksen ja kuittaa sen perunkirjoituksessa 20.3.2026.
- Pojan lakiosavaatimus on tehtävä tyttärelle todistettavasti viimeistään 20.9.2026.
- Moitekanne on nostettava käräjäoikeudessa viimeistään 20.9.2026.
- Jos poika ei tee kumpaakaan, testamentti pannaan täytäntöön sellaisenaan.
Jos tytär ei olisi antanut testamenttia tiedoksi, määräajat eivät olisi alkaneet. Tytär ei silloin voisi luottaa siihen, että mökki on lopullisesti hänen. Siksi tiedoksianto kannattaa tehdä heti perunkirjoituksessa.
Usein kysytyt kysymykset
Riittääkö, että testamentti luetaan perunkirjoituksessa?
Ei välttämättä. Lukeminen ei yksinään ole todistettava tiedoksianto, ellei perillinen samalla kuittaa saaneensa oikeaksi todistettua jäljennöstä. Kuittaus on varmin tapa.
Voiko testamentin antaa tiedoksi sähköpostilla?
Laki edellyttää todistettavaa tiedoksiantoa. Jos perillinen vahvistaa kirjallisesti saaneensa jäljennöksen, tiedoksianto on todistettavissa. Pelkkä lähetetty sähköposti ilman vastaanottovahvistusta on heikko todiste.
Mitä tapahtuu, jos kukaan ei moiti testamenttia?
Kun moiteaika on kulunut, testamenttia ei voi enää moittia pätemättömyysperusteilla. Testamentti pannaan täytäntöön perinnönjaossa.
Voiko moitekanteen nostaa, vaikka testamentista ei ole tiedoksiantoa?
Voi, mutta käytännössä kuuden kuukauden määräaika alkaa vasta tiedoksiannosta. Jos epäilet testamentin pätevyyttä, toimi kuitenkin heti, koska todisteet heikkenevät ajan kuluessa.
Lähteet
- Finlex – perintökaari 7:5, 11:8, 13 ja 14 luku; tuomioistuinmaksulaki 1455/2015
- Ulosottolaitos – haastemiestiedoksianto
- Tuomioistuimet – moitekanteen nostaminen
- Oikeuspalveluvirasto – julkinen oikeusapu
