Virheet, riidat ja viralliset lähteet
Perinnönjako ja pesänjakaja: sopimusjako, jakokirja, riidat ja kulut
Miten perinnönjako tehdään Suomessa: jaon edellytykset, sopimusjako ja jakokirjan muoto, pesänjakajan hakeminen 310 euron hakemusmaksulla, palkkio ja moite kuudessa kuukaudessa.
Perinnönjako tehdään, kun kuolinpesä on selvitetty eli perunkirjoitus on toimitettu ja tiedossa olevat velat on maksettu. Jos vainaja oli naimisissa, ennen jakoa tehdään ositus (perintökaari 23:1–2). Osakkaat voivat jakaa pesän sopimallaan tavalla. Jakokirjan allekirjoittavat kaikki osakkaat, ja kaksi esteetöntä todistajaa todistaa sen. Jos joku osakas vaatii virallista jakoa, käräjäoikeus määrää hakemuksesta pesänjakajan. Hakemusmaksu on vuosina 2025–2027 310 euroa (oikeusministeriön asetus 1021/2024). Lisäksi maksetaan pesänjakajan palkkio. Jakoa voi moittia käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa. Tämä opas selittää, miten jako etenee ja miten riitojen kuluja voi rajoittaa.
Milloin jakoon voi ryhtyä
Jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia jakoa, kun pesä on selvitetty (PK 23:1). Jakoon ei saa ryhtyä toisen osakkaan vastustuksesta huolimatta ennen kuin (PK 23:2):
- perunkirjoitus on toimitettu
- kaikki tiedossa olevat velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erilleen
- erityistestamentit eli legaatit on täytetty tai niitä varten on varattu omaisuutta
- pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija on ilmoittanut selvityksen päättyneen
Lesken oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan voi estää jaon, ellei rintaperillinen vaadi jakoa. Rintaperillisen jakovaatimuksesta huolimatta leski saa pitää yhteisen kodin hallinnassaan (PK 3:1 a). Tästä kerrotaan oppaassa lesken asema ja asumisoikeus.
Sopimusjako ja jakokirja
Osakkaat saavat tehdä jaon sopimallaan tavalla (PK 23:3). Jako voidaan tehdä niin, että kukin saa tiettyä omaisuutta, osa omaisuudesta myydään ja rahat jaetaan tai joku lunastaa muiden osuudet. Arvojen on vastattava perintöosuuksia. Muuten ylimenevä osa voi olla verotuksessa lahja.
Jakokirjan muoto (PK 23:9). Jakokirja tehdään kirjallisesti. Kaikki osakkaat tai heidän edustajansa allekirjoittavat sen, ja kaksi esteetöntä todistajaa todistaa sen. Jakokirjaan kannattaa merkitä:
| Kohta | Sisältö |
|---|---|
| Osapuolet | Vainaja, osakkaat ja heidän edustajansa |
| Pesän varat | Arvot, joista on sovittu, ja arvostusperuste |
| Velat ja kulut | Mitä on maksettu ja miten loput hoidetaan |
| Jako-osuudet | Kunkin osuus ja tasingot rahana |
| Omistuksen siirto | Kiinteistöjen lainhuudot ja asunto-osakkeiden siirto |
| Allekirjoitukset | Osakkaat ja kaksi esteetöntä todistajaa |
Kiinteistön perijän on haettava lainhuutoa Maanmittauslaitokselta. Asunto-osakkeen siirto merkitään osakehuoneistorekisteriin. Jakokirja toimitetaan Verohallintoon, jos perintöverotusta ei ole vielä tehty (perintö- ja lahjaverolaki 25 §).
Alaikäinen osakas. Jos osakas on vajaavaltainen tai häntä edustaa edunvalvoja, jakoon tarvitaan holhoustoimilain mukainen lupa (PK 23:3, holhoustoimilaki 34 §). Lupa haetaan DVV:ltä. Jos vanhempi on itse osakas, alaikäiselle tarvitaan erillinen edunvalvojan sijainen. Lue edunvalvonta ja alaikäinen perillinen.
Pesänjakaja: milloin ja miten
Jako on pesänjakajan toimitettava, jos osakas sitä vaatii tai jonkun osakkaan pesäosuus on ulosmitattu (PK 23:3). Käräjäoikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi (PK 23:4). Hakemuksen voi tehdä kuka tahansa osakkaista. Hakemuksessa voi ehdottaa pesänjakajaksi tiettyä asianajajaa, mutta muiden osakkaiden mielipide kuullaan.
Pesänjakajan tehtävät. Pesänjakaja
- kutsuu osakkaat jakotoimitukseen
- selvittää pesän varat ja arvot
- pyrkii sovintoon
- ratkaisee erimielisyydet, kuten arvostukset ja sen, kuka saa minkäkin omaisuuden
- laatii jakokirjan
Pesänjakaja voi tarvittaessa myydä omaisuutta, jos sitä ei voida jakaa sopivasti. Hän toimii myös osituksessa, jos ositus on tekemättä.
Kulut.
| Kulu | Määrä | Kuka maksaa |
|---|---|---|
| Käräjäoikeuden hakemusmaksu | 310 € (asetus 1021/2024) | Hakija, voidaan sopia jaettavaksi |
| Pesänjakajan palkkio | Tuntiveloitus; havainnollistava esimerkki 30 h × 220 € = 6 600 € + alv | Yleensä pesän varoista, ellei pesänjakaja määrää toisin |
| Osakkaan oma avustaja | Tuntiveloitus | Kukin osakas itse |
| Arvonmääritykset | Erilliset laskut | Pesä |
Pesänjakajan palkkiosta ei ole säännöllistä taksaa, joten luvut ovat havainnollistavia. Kulut kasvavat sitä mukaa, mitä enemmän riitakohtia on. Monesti on edullisempaa sopia arvoista ennen jakotoimitusta.
Moite ja riitojen ratkaisu
Osakas, joka haluaa moittia pesänjakajan toimittamaa jakoa, nostaa kanteen muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta (PK 23:10). Sama määräaika koskee sopimusjaon moittimista sillä perusteella, ettei sitä ole tehty säädetyssä muodossa. Osituksen moittimiseen sovelletaan samoja sääntöjä (avioliittolaki 106 §).
Muita riidanratkaisukeinoja ovat:
- sovittelu käräjäoikeudessa tai muu sovittelu ennen pesänjakajaa
- pesänselvittäjän hakeminen, jos pesän hallinto on riitaista tai pesä on ylivelkainen
- lakimiehen avustama neuvottelu ennen jakotoimitusta
Jos kolmas henkilö vaatii jaossa jollekulle annettua omaisuutta itselleen, osakas voi vaatia muilta osakkailta tasoitusta (PK 23:11). Jos osakas menettää kaiken tai pääosan jaossa saamastaan, jako tehdään uudelleen.
Esimerkki (havainnollistava). Kolme sisarusta perii isältä 360 000 euron pesän, jossa on omakotitalo ja metsää. Kaksi haluaa myydä talon, yksi haluaa lunastaa sen. Sisarukset sopivat arvoksi välittäjän arvion, 240 000 euroa. Lunastava sisarus saa talon, ja muut saavat metsän ja rahaa niin, että kukin saa 120 000 euroa. Jakokirja tehdään itse, eikä palkkioita synny. Jos riita koskisi talon arvoa, pesänjakajan kulut voisivat nousta tuhansiin euroihin.
Palaa perintö- ja perheasioiden virheisiin tai lue testamentin tiedoksianto ja moite ja viralliset lähteet.
Osittainen jako ja pitkään jakamaton pesä
Osakkaat voivat sopia myös osittaisesta jaosta. Silloin esimerkiksi pankkitilit jaetaan heti, mutta kesämökki jätetään yhteiseksi. Osittaisesta jaosta tehdään jakokirja samoin muotovaatimuksin kuin lopullisesta jaosta. Lopullisessa jaossa otetaan huomioon, mitä kukin on jo saanut.
Pitkään jakamaton pesä aiheuttaa käytännön ongelmia. Kaikkien osakkaiden suostumus tarvitaan pesän omaisuuden myyntiin. Pesän on annettava veroilmoitus joka vuosi, ja osakkaiden kuollessa uusia osakkaita tulee mukaan perillisten kautta. Jos osakkaat haluavat pitää esimerkiksi metsän yhteisenä, kannattaa harkita, perustetaanko yhtymä tai yhteismetsä vai jaetaanko kiinteistö määräosiin. Tällainen järjestely kannattaa suunnitella asiantuntijan kanssa ennen jakoa.
Usein kysytyt kysymykset
Pitääkö perinnönjako tehdä tietyssä ajassa?
Laki ei aseta jaolle määräaikaa. Pesä voi jäädä jakamattomaksi vuosiksi, mutta silloin osakkaat hallitsevat pesää yhdessä ja pesä on verotuksessa oma verovelvollisensa.
Voiko yksi osakas estää jaon?
Ei pysyvästi. Kun pesä on selvitetty, kuka tahansa osakas voi vaatia jakoa ja hakea pesänjakajaa. Lesken asumisoikeus voi kuitenkin rajoittaa kodin myyntiä.
Maksaako pesänjakajan aina pesä?
Pääsääntöisesti palkkio maksetaan pesän varoista. Pesänjakaja voi kuitenkin määrätä kulut toisin, jos esimerkiksi joku osakas on aiheuttanut tarpeettomia kuluja.
Tarvitaanko jakoon ositus?
Kyllä, jos vainaja oli naimisissa ja ositusta ei ole tehty. Ositus tehdään ennen perinnönjakoa, ja ne voidaan kirjata samaan asiakirjaan.
Lähteet
- Finlex – perintökaari 23 luku, avioliittolaki 106 §, oikeusministeriön asetus 1021/2024
- Tuomioistuimet – pesänjakajan hakeminen ja moitekanne
- Maanmittauslaitos – lainhuuto perinnön perusteella
- Digi- ja väestötietovirasto – holhoustoimen luvat
