Lesken asema: avio-oikeus, tasinkoprivilegi, asumisoikeus ja puolison perintöoikeus

Leski ei peri puolisoaan, jos tällä on lapsia. Lesken asema turvataan kuitenkin neljällä muulla tavalla. Ensinnäkin hän saa osituksessa tasinkoa, jos hänen omaisuutensa on pienempi kuin kuolleen puolison. Toiseksi hänen ei tarvitse luovuttaa omaa omaisuuttaan, jos hän on varakkaampi osapuoli. Tätä kutsutaan tasinkoprivilegiksi. Kolmanneksi hän saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan. Neljänneksi hänellä on oikeus asua yhteisessä kodissa, vaikka lapset vaatisivat jakoa. Jos rintaperillisiä ei ole, leski perii koko omaisuuden. Tämä opas selittää, miten säännöt toimivat yhdessä ja mitä testamentilla tai avioehdolla voi muuttaa.

Ensin ositus: avio-oikeus ja tasinko

Kun avioliitto purkautuu kuolemaan, puolisoiden omaisuus ositetaan, jos joku osakkaista sitä vaatii (avioliittolaki 85 §). Osituksessa lasketaan yhteen kummankin puolison avio-oikeuden alainen nettovarallisuus. Summa jaetaan puoliksi. Varakkaampi osapuoli maksaa toiselle tasinkoa, jotta molemmat saavat yhtä paljon (35 §).

Avio-oikeuden ulkopuolelle jää omaisuus, josta avioehdossa, lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty. Myös tällaisen omaisuuden tilalle tullut omaisuus jää ulkopuolelle. Henkilökohtaiset vaatteet ja käyttöesineet voidaan erottaa päältäpäin kohtuullisessa määrin (91 §).

Tasinko ei ole perintöä. Leski ei siis maksa siitä perintöveroa. Tasinkoa saa myös avioehdon vaikutuksen jälkeen jäljelle jäävästä avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Avioehdosta kerrotaan oppaassa avio-oikeus ja avioehto.

Tasinkoprivilegi: varakkaampi leski pitää omansa

Avioliittolain 103 §:n 2 momentin mukaan eloonjäänyt puoliso ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille. Tätä kutsutaan tasinkoprivilegiksi.

Esimerkki (havainnollistava). Liisalla on 300 000 euroa ja hänen puolisollaan Matilla 100 000 euroa nettovarallisuutta. Matti kuolee. Ilman tasinkoprivilegiä Liisa joutuisi maksamaan Matin lapsille tasinkoa 100 000 euroa. Tasinkoprivilegin ansiosta Liisa pitää 300 000 euroa, ja lapset perivät vain Matin 100 000 euroa.

Tasinkoprivilegistä voi luopua. Leski voi esimerkiksi maksaa vapaaehtoisesti tasinkoa lapsille ja pienentää näin myöhempää omaa perintöverotustaan. Tällainen ratkaisu kannattaa laskea asiantuntijan kanssa ja sen verokohtelu tarkistaa Verohallinnolta ennen osituksen allekirjoittamista, koska vaikutus riippuu siitä, miten ja milloin luopuminen tehdään. Laske eri vaihtoehtojen perintövero perintöverolaskurilla.

Jakamaton hallinta ja oikeus asua kodissa

Perintökaaren 3 luvun 1 a §:n mukaan leski saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai testamentista muuta johdu. Hallintaoikeus koskee koko jäämistöä, kunnes perintö jaetaan.

Vaikka lapset vaatisivat jakoa tai testamentti antaisi kodin muulle, leskellä on vahvempi suoja. Hän saa pitää jakamattomana hallinnassaan yhteisenä kotina käytetyn asunnon tai muun jäämistöön kuuluvan kodiksi sopivan asunnon. Ehtona on, ettei hänellä ole omaa kodiksi sopivaa asuntoa. Yhteisen kodin tavanmukainen asuntoirtaimisto jätetään aina lesken hallintaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että lapset voivat saada omistusoikeuden kodin osuuteen perinnönjaossa, mutta leski asuu edelleen kodissa. Lapset eivät voi myydä asuntoa ilman lesken suostumusta. Leski ei maksa jakamattomasta hallinnasta perintöveroa (perintö- ja lahjaverolaki 8 §).

Jos lesken kotia ei voida turvata, esimerkiksi koska jäämistössä ei ole asuntoa ja hänen toimeentulonsa on heikentynyt, hän voi saada jäämistöstä harkinnanvaraista avustusta (PK 8:2). Avustus ei saa ilman painavaa syytä loukata rintaperillisen lakiosaa.

Leski ilman rintaperillisiä: koko perintö ja toissijaiset perilliset

Jos vainajalla ei ollut lapsia, leski perii kaiken (PK 3:1). Lesken omistusoikeus on kuitenkin rajoitettu. Kun leski myöhemmin kuolee, ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset tai sisarusten jälkeläiset saavat puolet lesken pesästä, jos joku heistä on silloin elossa. Leski ei voi testamentata tätä puolikasta muille.

Jos ensiksi kuollut puoliso oli testamentannut omaisuutta muille, testamentattu arvo vähennetään toissijaisten perillisten osuudesta (PK 3:2). Leski voi eläessään käyttää ja myydä omaisuutta, mutta hän ei saa lahjoittaa sitä niin, että toissijaisten perillisten oikeus vaarantuu (PK 3:3).

Esimerkki (havainnollistava). Lapseton Pekka kuolee. Hänen vaimonsa Anna perii 200 000 euroa. Annan kuollessa hänen pesänsä on 300 000 euroa. Pekan sisarukset saavat siitä puolet eli 150 000 euroa ja Annan omat perilliset tai testamentinsaajat toisen puolen.

Testamentti ja avioehto lesken turvana

Puolisot tekevät usein keskinäisen testamentin. Siinä he määräävät, että eloonjäänyt saa omaisuuden joko omistusoikeudella tai käyttöoikeudella.

• Omistusoikeustestamentti antaa leskelle omaisuuden, mutta lapset voivat vaatia lakiosaansa. Leski maksaa perintöveron vähennettyään 90 000 euron puolisovähennyksen.
• Käyttöoikeustestamentti antaa leskelle oikeuden käyttää omaisuutta ja sen tuottoa. Lapset saavat omistusoikeuden, ja käyttöoikeuden arvo vähennetään heidän verotettavasta osuudestaan. Leski ei maksa perintöveroa käyttöoikeudesta, jos kyse on puolisoiden keskinäisestä testamentista, jonka ehtojen mukaan leski ei saa omistusoikeutta (perintö- ja lahjaverolaki 8 §).

Avioehdolla puolisot voivat sulkea avio-oikeuden pois, jolloin kumpikin pitää oman omaisuutensa. Kuolemantilanteessa avioehto voi heikentää lesken asemaa, jos leski on köyhempi osapuoli. Siksi joissakin avioehdoissa avio-oikeus suljetaan pois vain avioerossa.

Testamentin muodosta kerrotaan oppaassa testamentin tekeminen. Perhe-eläkkeet, kuten leskeneläke, ovat erillinen järjestelmä, jota tämä sivusto ei käsittele. Tarkista ne työeläkelaitokselta ja Kelasta. Palaa kokonaiskuvaan tai lue perimysjärjestys ja lakiosa.

Usein kysytyt kysymykset

Voivatko lapset pakottaa lesken myymään kodin?

Eivät, jos koti on ollut puolisoiden yhteinen koti eikä leskellä ole muuta kodiksi sopivaa asuntoa. Lapset voivat vaatia perinnönjakoa, mutta lesken hallintaoikeus kotiin säilyy.

Onko leski kuolinpesän osakas?

Leski on osakas, jos hänellä on avio-oikeus vainajan omaisuuteen ja ositus on tekemättä. Jos ositus on tehty tai avio-oikeutta ei ole avioehdon tai avio-oikeuden vanhentumisen vuoksi, leski on osakas vain, jos hän on perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja (PK 18:1).

Maksaako leski perintöveroa, jos hän perii kaiken?

Kyllä, perintönä saadusta osuudesta. Leski vähentää ensin 90 000 euroa. Esimerkiksi 150 000 euron perinnöstä verotettavaa jää 60 000 euroa, ja vero on 2 800 euroa (havainnollistava esimerkki).

Koskeeko lesken suoja avopuolisoa?

Ei. Avopuolisolla ei ole tasinkoa, tasinkoprivilegiä eikä lakisääteistä asumisoikeutta. Hänen asemansa voi turvata vain testamentilla.

Lähteet

• Finlex – perintökaari 3 ja 8 luku sekä avioliittolaki 35, 85, 91 ja 103 §
• Verohallinto – lesken perintöverotus ja käyttöoikeustestamentti
• Tuomioistuimet – ositusriidat ja pesänjakaja