Kulut, säännöt ja vertailut 2026
Avopuolison asema: ei perintöoikeutta ilman testamenttia, omaisuuden erottelu ja hyvitys
Avopuoliso ei peri Suomessa ilman testamenttia. Näin toimii avoliittolaki 26/2011, omaisuuden erottelu, hyvitys, avustus jäämistöstä ja perintöveroluokka.
Avopuolisolla ei ole Suomessa lakimääräistä perintöoikeutta. Jos avopuoliso kuolee ilman testamenttia, hänen omaisuutensa perivät lapset tai muut sukulaiset. Eloon jäänyt avopuoliso saa vain oman omaisuutensa ja yhteisestä omaisuudesta oman osuutensa. Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) antaa tietyissä tilanteissa oikeuden omaisuuden erotteluun ja hyvitykseen. Perintökaaren 8 luvun 2 § voi lisäksi antaa harkinnanvaraista avustusta jäämistöstä. Perintöverossa avopuoliso kuuluu yleensä II veroluokkaan. Jos parilla on yhteinen lapsi tai he ovat aiemmin olleet keskenään naimisissa, avopuoliso voi kuulua I veroluokkaan ja saada 90 000 euron puolisovähennyksen. Avoparin tärkein asiakirja on siksi testamentti.
Kuka on avopuoliso lain mukaan
Avoliittolain 3 §:n mukaan avopuolisoita ovat yhteistaloudessa asuvat parisuhteen osapuolet, jotka
- ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta, tai
- joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.
Avioliitossa oleva henkilö ei voi olla avopuoliso tämän lain tarkoittamassa merkityksessä. Jos ehdot eivät täyty, pariskunta on lain silmissä kaksi erillistä taloutta. Silloin omaisuus jaetaan yleisten varallisuusoikeudellisten sääntöjen mukaan, esimerkiksi yhteisomistuslain mukaan.
Erotessa tai kuollessa: omaisuuden erottelu
Kun avoliitto päättyy eroon tai kuolemaan, toteutetaan omaisuuden erottelu, jos avopuoliso tai kuolleen avopuolison perillinen sitä vaatii (4 §). Erottelussa kumpikin pitää oman omaisuutensa. Yhteinen omaisuus jaetaan omistusosuuksien mukaan (5 §).
Jos ei voida näyttää, kumman irtain esine on, sen katsotaan kuuluvan molemmille yhtä suurin osuuksin (6 §, yhteisomistusolettama). Siksi kuitit ja tiliotteet isoista hankinnoista kannattaa säilyttää.
Erottelusta voi sopia omaisuuden erottelukirjalla, joka tehdään perinnönjakokirjan tavoin (7 § ja PK 23:9). Kirjan allekirjoittavat osapuolet, ja kaksi esteetöntä todistajaa todistaa sen. Jos sopua ei synny, kumpi tahansa voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Hakemusmaksu on asetuksen 1021/2024 mukaan 310 euroa, ja lisäksi maksetaan pesänjakajan palkkio.
| Asia | Aviopuoliso | Avopuoliso (laki 26/2011) | Muu avopari |
|---|---|---|---|
| Perintöoikeus ilman testamenttia | Kyllä, jos rintaperillisiä ei ole | Ei | Ei |
| Tasinko | Kyllä, avio-oikeuden perusteella | Ei | Ei |
| Hyvitys panoksesta | Ositusta voidaan sovitella | Kyllä, 8 §:n edellytyksin | Ei erityissääntöä |
| Asumisoikeus kotiin kuoleman jälkeen | Kyllä (PK 3:1 a) | Ei, vain testamentilla | Ei |
| Avustus jäämistöstä (PK 8:2) | Kyllä, tietyin edellytyksin | Kyllä, harkinnanvaraisesti | Ei |
| Perintöveroluokka | I + 90 000 € vähennys | II, tai I yhteisen lapsen tai aiemman avioliiton perusteella | II |
Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta
Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on panoksellaan auttanut toista kartuttamaan tai säilyttämään omaisuutta niin, että erottelu pelkkien omistussuhteiden mukaan johtaisi toisen perusteettomaan etuun (8 §). Panokseksi katsotaan:
- työ yhteisen talouden tai toisen omaisuuden hyväksi, kuten lastenhoito ja kotityöt, jotka mahdollistivat toisen ansiotyön
- varojen käyttö yhteiseen talouteen
- varojen sijoittaminen toisen omistamaan omaisuuteen, kuten remonttiin tai asuntolainan lyhennyksiin
- muu vastaava toiminta
Vähäisestä edusta hyvitystä ei makseta. Määräajat ovat tiukat (9 §). Hyvitystä on vaadittava erottelussa tai nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa erottelusta. Jos erottelua ei ole tehty, kanne on nostettava tai pesänjakajaa haettava kolmen vuoden kuluessa avopuolison kuolemasta tai pysyvästä erilleen muutosta.
Esimerkki (havainnollistava). Sari maksoi viiden vuoden ajan puolet Tuomaksen omistaman asunnon lainanlyhennyksistä, yhteensä 30 000 euroa, kun Tuomas maksoi muita kuluja vähemmän. Avoliiton päättyessä Sari voi vaatia hyvitystä, koska Tuomaksen omaisuus kasvoi hänen panoksellaan. Hyvityksen määrä arvioidaan kokonaisuutena, ei automaattisesti euro eurosta.
Kun avopuoliso kuolee: testamentti, avustus ja perintövero
Ilman testamenttia kuolleen avopuolison omaisuus menee hänen perillisilleen. Eloon jäänyt avopuoliso voi saada jäämistöstä avustusta rahana, omaisuutena tai käyttöoikeutena, jos hänen toimeentulonsa on heikentynyt kuoleman vuoksi (PK 8:2). Harkinnassa otetaan huomioon hänen oma varallisuutensa, tulonsa, ikänsä ja suhteen kesto. Avustus ei ilman painavaa syytä saa loukata lasten lakiosaa. Avustus on epävarma turva, eikä sitä kannata pitää suunnitelman perustana.
Testamentilla avopuoliso voi saada omaisuutta omistus- tai käyttöoikeudella. Jos vainajalla on lapsia, he voivat vaatia lakiosaansa. Jos lapsia ei ole, testamentilla voi määrätä koko omaisuudesta.
Perintövero. Perintö- ja lahjaverolain 11 §:n mukaan avopuoliso kuuluu I veroluokkaan, jos avopuolisoihin on kuolinvuodelta sovellettu tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä. Silloin hän saa myös puolisovähennyksen 90 000 euroa (12 §). Käytännössä tämä koskee avopuolisoita, joilla on yhteinen lapsi tai jotka ovat aiemmin olleet keskenään naimisissa. Muutoin avopuoliso kuuluu II veroluokkaan. Avoliittolain mukaisena avopuolisona hän kuuluu kuitenkin I veroluokkaan saamansa PK 8:2:n mukaisen avustuksen määrään asti.
| Esimerkki (havainnollistava) | Veroluokka | Vero 100 000 euron testamentista |
|---|---|---|
| Avopuoliso, yhteinen lapsi | I + 90 000 € vähennys | Verotettava 10 000 € → 0 € |
| Avopuoliso, ei yhteistä lasta | II | 7 000 + 29 % × 40 000 = 18 600 € |
Laske II veroluokan vero laskurilla. Testamentin muodosta kerrotaan oppaassa testamentin tekeminen.
Avoparin tarkistuslista
- Tehkää keskinäinen testamentti ja harkitkaa, annetaanko omaisuus omistus- vai käyttöoikeudella.
- Merkitkää yhteisen asunnon omistusosuudet kauppakirjaan ja osakeluetteloon vastaamaan todellista rahoitusta.
- Säilyttäkää kuitit isoista hankinnoista ja remonteista.
- Tarkistakaa henkivakuutusten edunsaajamääräykset. Pelkkä "omaiset" ei tarkoita avopuolisoa.
- Laatikaa erotessa omaisuuden erottelukirja ja muistakaa hyvityksen määräajat.
Palaa kokonaiskuvaan tai lue perimysjärjestys ja lakiosa ja perintövero 2026.
Usein kysytyt kysymykset
Muuttuuko asema, jos olemme asuneet yhdessä 20 vuotta?
Ei perintöoikeuden osalta. Pitkäkään avoliitto ei anna perintöoikeutta. Viiden vuoden yhteiselo tuo vain avoliittolain mukaiset oikeudet erotteluun ja hyvitykseen.
Saako avopuoliso jäädä asumaan yhteiseen kotiin?
Vain, jos hän omistaa kodin kokonaan tai osittain tai jos testamentti antaa hänelle asumis- tai käyttöoikeuden. Lakisääteistä asumisoikeutta ei ole.
Kuka hakee pesänjakajaa avopuolison kuoltua?
Eloon jäänyt avopuoliso tai kuolleen avopuolison perillinen voi hakea pesänjakajaa käräjäoikeudelta omaisuuden erottelua varten.
Tarvitaanko avopuolison kuoltua perunkirjoitus?
Kyllä, kuolleen avopuolison jälkeen pidetään perunkirjoitus. Eloon jäänyt avopuoliso voi toimia pesän ilmoittajana, jos hän tuntee pesän asiat parhaiten.
Lähteet
- Finlex – laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta 26/2011, perintökaari 8:2, perintö- ja lahjaverolaki 11 ja 12 §
- Verohallinto – avopuolison perintöverotus
- Digi- ja väestötietovirasto – erottelukirjan rekisteröinti velkojasuojaa varten
