Kuka perii? Perimysjärjestys, parentelat ja lakiosa Suomessa

Ilman testamenttia perinnön saavat Suomessa ensin vainajan lapset ja heidän jälkeläisensä. Jos lapsia ei ole, perii aviopuoliso. Puolison jälkeen tai jos puolisoa ei ole, perivät vanhemmat ja sisarukset sekä sisarusten jälkeläiset. Viimeisenä perivät isovanhemmat, sedät, enot ja tädit. Serkut eivät peri. Jos perillisiä ei ole lainkaan, perintö menee valtiolle. Testamentilla voi muuttaa järjestystä, mutta lapsilla on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Lakiosaa on vaadittava kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Tämä opas käy järjestyksen läpi perintökaaren 2 ja 3 luvun mukaan ja selittää, mitä lakiosa käytännössä tarkoittaa.

Perimysjärjestys parenteloittain

Perintökaari jakaa sukulaiset kolmeen parentelaan eli perillisryhmään. Lähempi parentela sulkee kauempana olevat pois.

Parentela	Ketkä perivät	Lainkohta
1. parentela	Lapset tasan; kuolleen lapsen tilalle hänen jälkeläisensä	PK 2:1
(puoliso)	Aviopuoliso, jos rintaperillisiä ei ole	PK 3:1
2. parentela	Vanhemmat puoliksi; kuolleen vanhemman osa sisaruksille ja heidän jälkeläisilleen	PK 2:2
3. parentela	Isovanhemmat; kuolleen isovanhemman osa hänen lapsilleen eli sedille, enoille ja tädeille	PK 2:3
–	Valtio, jos perillisiä ei ole	PK 5 luku

Ensimmäinen parentela. Jokainen lapsi saa yhtä suuren osan. Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi perii samoin kuin muut, kun isyys on vahvistettu. Ottolapsi rinnastetaan omaan lapseen. Jos lapsi on kuollut, hänen lapsensa perivät hänen osuutensa tasan. Tätä kutsutaan sijaantulo-oikeudeksi.

Toinen parentela. Kumpikin vanhempi saa puolet. Jos isä on kuollut, hänen puolikkaansa jakavat vainajan sisarukset. Kuolleen sisaruksen tilalle tulevat hänen jälkeläisensä. Sisarpuolet perivät oman vanhempansa kautta. Jos kumpikaan vanhempi ei ole elossa eikä täyssisaruksia ole, sisarpuolet saavat koko perinnön.

Kolmas parentela. Isovanhemmat perivät. Kuolleen isovanhemman osan saavat hänen lapsensa, eli vainajan sedät, enot ja tädit. Serkuilla ei ole perintöoikeutta. Siksi yksin elävän, lapsettoman ja sisaruksettoman ihmisen omaisuus päätyy usein valtiolle, ellei hän tee testamenttia.

Puolison ja avopuolison asema perimysjärjestyksessä

Aviopuoliso ei peri, jos vainajalla on lapsia. Puolisolla on silloin muita oikeuksia: tasinko osituksessa, oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan ja oikeus asua yhteisessä kodissa (PK 3:1 a). Näistä kerrotaan oppaassa lesken asema ja asumisoikeus.

Jos lapsia ei ole, puoliso perii kaiken. Kun leski myöhemmin kuolee, ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset tai sisarusten jälkeläiset saavat puolet lesken pesästä (PK 3:1 2 mom). Näitä kutsutaan toissijaisiksi perillisiksi. Leski ei voi testamentilla määrätä siitä osasta, joka kuuluu toissijaisille perillisille.

Avopuoliso ei ole lakimääräinen perillinen lainkaan. Hän voi saada omaisuutta vain testamentilla tai harkinnanvaraisena avustuksena (PK 8:2). Lue avopuolison asemasta.

Lakiosa: mitä se on ja kuka sen saa

Lakiosa kuuluu vain rintaperillisille eli lapsille ja heidän jälkeläisilleen sekä ottolapsille ja heidän jälkeläisilleen (PK 7:1). Vanhemmilla, sisaruksilla ja puolisolla ei ole lakiosaa. Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, jonka perillinen saisi ilman testamenttia.

Lapsia	Lakimääräinen osuus / lapsi	Lakiosa / lapsi	Testamentilla vapaasti määrättävissä
1	100 %	50 %	50 %
2	50 %	25 %	50 %
3	33,33 %	16,67 %	50 %
4	25 %	12,5 %	50 %

Kun lakiosaa lasketaan, mukaan otetaan myös perinnöttömäksi tehty lapsi (PK 7:2). Pesään lisätään ennakkoperinnöt ja tietyt lahjat, jotka rinnastuvat testamenttiin tai on annettu lakiosaperillisen vahingoksi (PK 7:3). Arvioi summa lakiosalaskurilla ja katso laskuesimerkit oppaasta lakiosan laskeminen.

Lakiosa ei synny itsestään. Testamentti on lakiosaperillistä kohtaan tehoton vain, jos hän vaatii lakiosaa. Vaatimus on tehtävä testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muuten todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi (PK 7:5). Määräajan ylittäminen merkitsee, että oikeus menetetään.

Testamentinsaaja voi myös maksaa lakiosan rahana kohtuullisessa ajassa, jos testamentissa ei ole kielletty rahasuoritusta. Silloin hän saa pitää testamentilla saamansa omaisuuden, kuten kesämökin.

Perinnöttömäksi tekeminen ja muut poikkeukset

Rintaperillisen voi tehdä perinnöttömäksi myös lakiosan osalta vain laissa mainitusta syystä (PK 15:4). Syy on olemassa, jos perillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää tai tämän lähisukulaista tai jos hän jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Syy on mainittava testamentissa. Riidassa testamentin saajan on näytettävä syy toteen. Käytännössä täysi perinnöttömäksi tekeminen onnistuu harvoin.

Muita tavallisia poikkeuksia ovat:

Luopuminen perinnöstä. Perittävän eläessä perillinen voi luopua perinnöstä kirjallisella ilmoituksella perittävälle. Lakiosan hän saa silti, ellei hän ole saanut siitä kohtuullista vastiketta (PK 17:1). Kuoleman jälkeen luopuminen tehdään kirjallisesti ennen kuin perintö on otettu vastaan (PK 17:2 a). Luopujan osuus siirtyy tavallisesti hänen jälkeläisilleen sijaantulo-oikeuden perusteella. Velkaisen perillisen luopumisen sitovuudesta velkojiin säädetään konkurssilaissa ja ulosottokaaressa.
Perillisen oikeuden vanhentuminen: perintö on saatettava voimaan kymmenen vuoden kuluessa kuolemasta (PK 16:1).
Ottolapsen ja biologisten sukulaisten suhde: ottolapsi perii ottovanhempansa. Ennen vuotta 1980 tehdyissä adoptioissa voi olla poikkeuksia, joten vanhojen adoptioiden kohdalla kannattaa tarkistaa siirtymäsäännökset.

Esimerkki: uusperhe ilman testamenttia (havainnollistava)

Matti kuolee vuonna 2026. Hänellä on puoliso Liisa, yhteinen lapsi Aino ja edellisestä liitosta lapsi Ville. Avioehtoa ei ole. Matin nettovarat ovat ositusten jälkeen 240 000 euroa.

Aino ja Ville perivät kumpikin puolet eli 120 000 euroa. Liisa ei peri, koska rintaperillisiä on.
Liisa saa pitää yhteisen kodin jakamattomana hallinnassaan, jos koti kuuluu Matin jäämistöön eikä Liisalla ole omaa kodiksi sopivaa asuntoa. Ville voi vaatia perinnönjakoa, mutta asumisoikeus säilyy.
Jos Matti olisi testamentannut kaiken Liisalle, Ville voisi vaatia lakiosaansa: 25 % × 240 000 = 60 000 euroa.

Uusperheessä testamentti ja avioehto kannattaa suunnitella yhdessä. Lue lisää oppaasta avio-oikeus ja avioehto ja palaa kokonaiskuvaan.

Usein kysytyt kysymykset

Perivätkö serkut?

Eivät. Perintöoikeus päättyy kolmannessa parentelassa setiin, enoihin ja tätiin. Serkku voi saada omaisuutta vain testamentilla.

Saako lapsipuoli perintöä?

Ei lakimääräisesti. Puolison lapsi perii vain omat vanhempansa. Lapsipuoli voi saada omaisuutta testamentilla, ja hän kuuluu perintöverotuksessa I veroluokkaan.

Voiko lakiosan vaatia, vaikka testamenttia ei olisi annettu tiedoksi?

Kuuden kuukauden määräaika alkaa vasta tiedoksiannosta. Ilman tiedoksiantoa määräaika ei ala kulua, mutta asia kannattaa selvittää heti, koska perillisen oikeus vanhentuu kymmenessä vuodessa.

Onko lakiosa aina rahaa?

Lakiosa on oikeus osuuteen jäämistöstä. Testamentinsaaja voi kuitenkin maksaa sen rahana, jos testamentti ei sitä kiellä.

Lähteet

Finlex – perintökaari 40/1965, 2, 3, 7, 8 ja 16 luku
Tuomioistuimet – perintöriidat ja pesänjakajan hakeminen
Oikeuspalveluvirasto – julkinen oikeusapu perintöasioissa