Perintö, testamentti ja avioero 2026: kulut, asiakirjat ja määräajat yhdessä paikassa

Perintö- ja perheasioiden kokonaiskulut muodostuvat Suomessa kolmesta osasta: lakisääteisistä veroista ja maksuista, asiantuntijan palkkiosta sekä omasta työstä ja ajasta. Lakisääteiset erät ovat ennustettavia. Perintövero määräytyy vuoden 2026 asteikosta, ja alle 30 000 euron perintöosuus on verovapaa, kun perinnönjättäjä on kuollut 1.1.2026 tai myöhemmin. Avioerohakemus maksaa käräjäoikeudessa 240 euroa ja jatkokäsittely 115 euroa. Palkkiot sen sijaan vaihtelevat työmäärän mukaan. Riidaton perunkirjoitus voi onnistua omin voimin, mutta riitainen perinnönjako tai ositus voi maksaa tuhansia euroja. Tämä opas kokoaa kulut, asiakirjat ja määräajat ja ohjaa tarkempiin oppaisiin.

Mistä kulut syntyvät: kolme kustannuslajia

Ensimmäinen kustannuslaji on verot. Perintövero lasketaan jokaisen perillisen omasta osuudesta, ei koko pesästä. Lahjavero tulee maksettavaksi, kun samalta antajalta saadaan kolmen vuoden aikana vähintään 7 500 euroa. Molemmat rajat nousivat vuoden 2026 alussa lailla 1349/2025.

Toinen laji on viranomaismaksut. Käräjäoikeuden hakemusmaksut on säädetty oikeusministeriön asetuksella 1021/2024 vuosille 2025–2027. Avioerohakemus maksaa 240 euroa ja jatkokäsittely 115 euroa. Muut hakemusasiat, kuten pesänjakajan määrääminen, maksavat pääsääntöisesti 310 euroa. Lisäksi tarvitaan esimerkiksi sukuselvityksiä ja Digi- ja väestötietoviraston (DVV) rekisteröintejä, joista voi periä maksun. Tarkista ajantasainen hinnasto DVV:ltä.

Kolmas laji on palkkiot. Pankin perintöpalvelu, lakitoimisto tai asianajaja veloittaa kiinteän hinnan tai tuntiveloituksen. Hinnat eivät ole säänneltyjä, joten tässä sivustossa esitetyt euromäärät ovat havainnollistavia esimerkkejä.

Tilanne	Lakisääteiset erät	Palkkiot (havainnollistava)
Pieni riidaton pesä, perunkirjoitus itse	Ei perintöveroa alle 30 000 euron osuuksista	0 € omalla työllä
Pesä, jossa asunto ja leski	Perintövero lasten osuuksista, ositus	Muutamia satoja euroja perunkirjoituksesta
Riitainen perinnönjako	Pesänjakajan hakemusmaksu 310 €	Pesänjakajan palkkio ja omat lakimieskulut
Yhteinen avioerohakemus	240 € + 115 €	0 €, jos ositus sovitaan itse
Avioero ja riitainen ositus	Edellisten lisäksi pesänjakaja	Usein tuhansia euroja

Laske oma perintöverosi perintöverolaskurilla I veroluokalle. Hoitotapoja vertaillaan myös vertailusivulla.

Kuoleman jälkeen: asiakirjat ja määräajat

Kun läheinen kuolee, ensimmäinen lakisääteinen määräaika on perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa (perintökaari 20:1). Perunkirjoitukseen tarvitaan kaksi uskottua miestä, sukuselvitys sekä tiedot varoista ja veloista kuolinpäivältä. Perukirja lähetetään Verohallintoon kuukauden kuluessa tilaisuudesta (perintö- ja lahjaverolaki 29 §). Vaiheet on kuvattu oppaassa perunkirjoitus vaihe vaiheelta.

Jos vainaja oli naimisissa, ennen perinnönjakoa tehdään ositus (PK 23:1). Siinä selvitetään, saako leski tasinkoa vai maksaako hän sitä, ja mitä perillisille jää. Lesken oikeudet, kuten oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin, käsitellään oppaassa lesken asema ja asumisoikeus.

Testamentti on annettava perillisille todistettavasti tiedoksi. Tiedoksiannosta alkavat kaksi kuuden kuukauden määräaikaa: lakiosan vaatiminen (PK 7:5) ja testamentin moite (PK 14:5). Kuka perii ja paljonko lakiosa on, selviää oppaasta perimysjärjestys ja lakiosa.

Elinaikana tehtävät järjestelyt ja niiden kulut

Moni kallis riita syntyy siksi, että asioita ei ole järjestetty ajoissa. Elinaikana tehtäviä järjestelyjä on neljä:

Testamentti: kirjallinen, kahden yhtä aikaa läsnä olevan esteettömän todistajan todistama (PK 10:1). Ei ole viranomaismaksua. Lakimiehen laatima testamentti maksaa työmäärän mukaan.
Avioehto: rekisteröidään DVV:ssä, ja se tulee voimaan vasta rekisteröinnistä (avioliittolaki 44 §). Lue avio-oikeudesta ja avioehdosta.
Lahjat ja ennakkoperintö: 7 500 euron verovapaa raja kolmessa vuodessa samalta antajalta. Lue lahjavero 2026.
Edunvalvontavaltuutus: valtakirja, joka vahvistetaan DVV:ssä vasta, kun valtuuttaja ei enää pysty hoitamaan asioitaan.

Avoparin kannattaa huomata, että avopuoliso ei peri ilman testamenttia. Hänen perintöveroluokkansa riippuu siitä, onko pariskunnalla yhteinen lapsi tai aiempi avioliitto. Lue avopuolison asemasta.

Mitä vuosi 2026 muutti

Muutos	Voimassa	Mitä se tarkoittaa
Perintöveron alaraja 20 000 € → 30 000 €	1.1.2026 (kuolinpäivän mukaan)	Alle 30 000 euron osuus on verovapaa
Perintöveroasteikon vakioerät alenivat	1.1.2026	Esim. 100 000 euron osuudesta lapsi maksaa 8 000 € (aiemmin 8 700 €)
Lahjaveron alaraja 5 000 € → 7 500 €	1.1.2026	Kolmen vuoden lahjat samalta antajalta alle 7 500 € verovapaita
Verovapaa koti-irtaimisto 4 000 € → 7 500 €	1.1.2026	Tavanomaista koti-irtaimistoa ei veroteta 7 500 euroon asti
Avio-oikeuden vanhentuminen 10 vuodessa avioerosta	1.6.2026	Ositusta on haettava ajoissa, muuten avio-oikeus raukeaa

Vertailuluku 8 700 € on laskettu vuoden 2025 asteikosta (3 500 € + 13 % × 40 000 €). Perintöveron asteikko valitaan kuolinpäivän mukaan, ei perunkirjoituksen tai verotuksen ajankohdan mukaan. Jos kuolema tapahtui joulukuussa 2025, sovelletaan vanhaa asteikkoa, vaikka perunkirjoitus pidettäisiin vuonna 2026. Laskuesimerkit löytyvät oppaasta perintövero 2026.

Laskuesimerkki: perhe, jossa leski ja kaksi lasta

Esimerkki on havainnollistava. Isä kuolee helmikuussa 2026. Puolisoilla ei ole avioehtoa. Isän nettovarat ovat 280 000 euroa ja äidin 120 000 euroa.

Ositus: yhteensä 400 000 €, kumpikin puoli 200 000 €. Äiti saa tasinkoa 80 000 €.
Isän jäämistöön jää 280 000 − 80 000 = 200 000 €. Kaksi lasta perii kumpikin 100 000 €.
Perintövero kummallekin lapselle: 2 800 + 13 % × 40 000 = 8 000 €.
Äiti ei maksa tasingosta perintöveroa, koska tasinko perustuu avio-oikeuteen eikä perintöön.

Jos isällä olisi ollut testamentti, jolla äiti saa käyttöoikeuden asuntoon, lasten perintövero voisi pienentyä, koska käyttöoikeuden arvo vähennetään heidän osuuksistaan. Tällaiset järjestelyt kannattaa laskea asiantuntijan kanssa.

Milloin kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaiseen

Hanki apua lakimieheltä, pankin perintöpalvelusta tai julkisesta oikeusavusta, jos:

pesässä on yritys, maatila, metsää tai ulkomaista omaisuutta
perillisiä on useasta liitosta tai joku perillisistä on alaikäinen
testamentti on epäselvä tai joku aikoo vaatia lakiosaa
velkoja on enemmän kuin varoja
avioerossa toinen puoliso haluaa pitää kodin tai ositusta aiotaan sovitella

Muut tämän osion oppaat ovat perintövero 2026, lahjavero 2026, perimysjärjestys ja lakiosa, lesken asema, avio-oikeus ja avioehto sekä avopuolison asema.

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö perunkirjoitus tehdä, jos vainajalla ei ollut juuri omaisuutta?

Kyllä, perunkirjoitus on lakisääteinen (perintökaari 20:1). Verohallinnon mukaan perukirja on laadittava ja toimitettava myös silloin, kun vainajalta ei jäänyt omaisuutta tai jäi vain velkoja. Vähävaraisen pesän perunkirjoitus on yleensä nopea ja edullinen. Tarkista ohjeet Verohallinnolta.

Maksaako leski perintöveroa?

Leski maksaa perintöveroa vain siitä, mitä hän saa perintönä tai testamentilla. Hän saa vähentää 90 000 euron puolisovähennyksen. Tasinko ja oma omaisuus eivät ole perintöä.

Paljonko avioero maksaa yhteensä?

Pelkät käräjäoikeuden maksut ovat 240 € ja 115 €. Kokonaiskulut riippuvat siitä, sovitaanko ositus, lasten huolto ja elatus itse vai tarvitaanko lakimiestä tai pesänjakajaa.

Voinko tehdä testamentin itse?

Voit, kun noudatat muotomääräyksiä: kirjallinen asiakirja, oma allekirjoitus ja kaksi yhtä aikaa läsnä olevaa esteetöntä todistajaa. Todistaja ei saa olla testamentin saaja tai tämän läheinen.

Lähteet

Finlex – perintökaari 40/1965, avioliittolaki 234/1929, perintö- ja lahjaverolaki 378/1940, asetus 1021/2024
Verohallinto – perunkirjoitus, perukirjan lähettäminen ja perintöverotus
Digi- ja väestötietovirasto – avioehdon ja edunvalvontavaltuutuksen rekisteröinti, sukuselvitykset
Tuomioistuimet – avioero, pesänjakaja ja käräjäoikeuden maksut
Oikeuspalveluvirasto – julkinen oikeusapu ja edunvalvonta