Kulut, säännöt ja vertailut 2026
Avio-oikeus ja avioehto 2026: rekisteröinti DVV:ssä, vaikutus ositukseen ja uusi 10 vuoden vanhentuminen
Miten avio-oikeus toimii, mitä avioehdolla voi sopia, miten se rekisteröidään DVV:ssä ja mitä 1.6.2026 voimaan tullut avio-oikeuden vanhentuminen tarkoittaa.
Avio-oikeus tarkoittaa, että kumpikin puoliso saa avioliiton päättyessä puolet puolisoiden yhteenlasketusta nettovarallisuudesta. Avio-oikeus ei anna oikeutta käyttää toisen omaisuutta avioliiton aikana. Avioehdolla avio-oikeuden voi sulkea pois kokonaan tai osittain. Avioehto on tehtävä kirjallisesti ja todistettava kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa. Se tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto (DVV) on rekisteröinyt sen. Avioehtoa ei voi enää rekisteröidä, kun avioeroasia on tullut vireille. Vuonna 2026 tuli voimaan uusi sääntö: avio-oikeus vanhentuu 10 vuoden kuluttua avioerosta, ellei ositusta ole haettu pesänjakajalta (avioliittolaki 103 c §, voimassa 1.6.2026 alkaen).
Mitä avio-oikeus on ja mihin se ulottuu
Avioliittolain 35 §:n mukaan kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avio-oikeuden nojalla osituksessa jaetaan puolisoiden omaisuuden säästö eli varat vähennettynä veloilla. Avioliiton aikana kumpikin omistaa ja hallitsee omaa omaisuuttaan (36 §). Yhteisen kodin luovutukseen tarvitaan kuitenkin toisen puolison kirjallinen suostumus (38 §).
Avio-oikeuden ulkopuolelle jää omaisuus, josta on niin määrätty:
- avioehtosopimuksessa
- lahjakirjassa tai testamentissa, eli lahjoittaja tai testamentin tekijä voi määrätä, ettei saajan puolisolla ole avio-oikeutta omaisuuteen
- henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä
- edellä mainitun omaisuuden tilalle tulleessa omaisuudessa
Voidaan myös määrätä, ettei avio-oikeutta ole tällaisen omaisuuden tuottoon, esimerkiksi perityn metsän myyntituloihin. Henkilökohtaiset oikeudet, joita ei voi luovuttaa, kuten eläkeoikeudet, jäävät yleensä osituksen ulkopuolelle.
Avioehdon tekeminen ja rekisteröinti
Muoto. Avioehtosopimus tehdään kirjallisesti (42 §). Se on päivättävä, asianmukaisesti allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi (66 §). Jos puoliso on vajaavaltainen, tarvitaan edunvalvojan kirjallinen hyväksyntä.
Sisältö. Avioehdolla voidaan sopia vain siitä, että avio-oikeutta ei ole jompaankumpaan tai kumpaankin omaisuuteen, tai palauttaa aiemmin poistettu avio-oikeus (41 §). Muista omaisuussuhteista ei voi sopia avioehdolla. Tavallisia malleja ovat:
| Malli | Mitä se tarkoittaa | Sopii, kun |
|---|---|---|
| Täydellinen avioehto molemmille | Kumpikin pitää oman omaisuutensa erossa ja kuolemassa | Molemmilla on omaa varallisuutta tai yritys |
| Yksipuolinen avioehto | Vain toisella ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen | Toisella on suvun omaisuutta |
| Kohdistettu avioehto | Avio-oikeus poistetaan tietystä omaisuudesta, kuten kesämökistä tai yrityksestä | Muu omaisuus halutaan jakaa tasan |
| Avioehto vain avioeron varalle | Avio-oikeus poistuu erossa, mutta kuolemassa leski saa tasinkoa | Halutaan turvata leski |
Rekisteröinti. Avioehto jätetään rekisteröitäväksi DVV:lle, Ahvenanmaalla Ahvenanmaan valtionvirastolle (43 §). Ilmoituksen voi tehdä kumpi tahansa puoliso tai kihlakumppani. Liitteeksi tarvitaan alkuperäinen avioehtosopimus. Avioehto tulee voimaan vasta rekisteröinnistä (44 §). Sitä ei rekisteröidä, jos se on jätetty avioliiton purkautumisen jälkeen tai sen jälkeen, kun avioeroasia on tullut vireille. DVV perii rekisteröinnistä maksun, joka on vuonna 2026 87 euroa (valtiovarainministeriön asetus 1272/2025). Sama maksu koskee avio-oikeuden vanhentumista koskevan sopimuksen ja osituskirjan rekisteröintiä.
Avioehdon laadinnasta ei ole viranomaismaksua. Lakimiehen laatima avioehto maksaa työmäärän mukaan. Yksinkertaisissa tapauksissa hinta on tyypillisesti muutamia satoja euroja, mutta luku on vain havainnollistava.
Uutta 1.6.2026: avio-oikeuden vanhentuminen
Avioliittolakiin lisättiin lailla 982/2025 uusi 103 c §, joka tuli voimaan 1.6.2026:
- Avio-oikeus vanhentuu 10 vuoden kuluttua siitä, kun avioeroa koskeva päätös on saanut lainvoiman, ellei vanhentumista ole katkaistu.
- Vanhentuminen katkeaa, kun puoliso tai puolison kuolinpesä hakee tuomioistuimelta pesänjakajaa osituksen toimittamiseksi.
- Kun avio-oikeus on vanhentunut, kumpikaan ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan toiselle avio-oikeuden nojalla. Ositusta ei voi enää sovitella.
- Puolisot voivat sopia pidemmästä määräajasta avio-oikeuden vanhentumista koskevalla sopimuksella (103 d §). Sopimus rekisteröidään DVV:ssä, ja se voidaan rekisteröidä, kun avioeropäätös on lainvoimainen.
Siirtymäsäännös. Laki koskee myös avioliittoja, jotka on purettu ennen 1.6.2026. Niissä avio-oikeus vanhentuu 10 vuoden kuluttua eropäätöksestä, mutta aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli aikaisintaan 1.6.2031, jos puolisot eivät ole sopineet toisin.
Lisäksi 89 §:n yhteisomistusolettamaa ei sovelleta, kun eropäätöksestä on kulunut yli 10 vuotta. Kuolinpesän osakkuutta koskeva perintökaaren 18 luvun 1 § muutettiin samalla. Leski ei ole kuolinpesän osakas, jos hänellä ei ole avio-oikeutta esimerkiksi avio-oikeuden vanhentumisen vuoksi.
Esimerkki: avioehdon vaikutus ositukseen (havainnollistava)
Puolisoilla Annalla ja Jussilla on avioliiton päättyessä seuraava nettovarallisuus: Anna 250 000 euroa, josta 150 000 euroa on perittyä mökkiä, ja Jussi 50 000 euroa.
| Vaihtoehto | Ositukseen tuleva | Kummankin puolikas | Tasinko |
|---|---|---|---|
| Ei avioehtoa | 250 000 + 50 000 = 300 000 € | 150 000 € | Anna maksaa Jussille 100 000 € |
| Avioehto mökistä | 100 000 + 50 000 = 150 000 € | 75 000 € | Anna maksaa Jussille 25 000 € |
| Täydellinen avioehto | 0 € | – | Ei tasinkoa, tehdään erottelu |
Jos mökin lahjakirjassa tai testamentissa olisi ollut avio-oikeuden poissulkeva ehto, tulos olisi sama kuin avioehdossa mökistä ilman erillistä sopimusta. Tarkemmat laskut ovat oppaassa osituslaskelma ja tasinko.
Sovittelu, kun ositus olisi kohtuuton
Avioliittolain 103 b §:n mukaan ositusta voidaan sovitella, jos se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai toinen puoliso saisi perusteetonta taloudellista etua. Sovittelussa arvioidaan erityisesti avioliiton kestoa, puolisoiden panosta yhteiseen talouteen sekä omaisuuden kartuttamista ja säilyttämistä. Lyhyessä avioliitossa toinen voi esimerkiksi pitää avioliittoon tuomansa omaisuuden.
Myös avioehtoa voidaan sovitella, jos sen noudattaminen olisi kohtuutonta, esimerkiksi olosuhteiden muututtua olennaisesti. Sovittelu on poikkeus, ja sen ratkaisee pesänjakaja tai tuomioistuin.
Palaa kokonaiskuvaan tai lue lesken asemasta ja avioeron kuluista ja asiakirjoista.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko avioehdon tehdä avioliiton aikana?
Voi. Avioehdon voi tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana. Se on kuitenkin rekisteröitävä ennen kuin avioeroasia tulee vireille.
Pitääkö avioehto ilmoittaa pankille tai Verohallinnolle?
Ei. Avioehto rekisteröidään DVV:ssä, ja rekisteröinti tekee siitä tehokkaan kaikkia kohtaan. Perunkirjoituksessa ja osituksessa avioehto liitetään asiakirjoihin.
Koskeeko 10 vuoden vanhentuminen kuolemaa?
Säännös koskee avio-oikeutta, kun avioliitto on purettu avioerolla tai kumottu. Puolison kuoltua sovelletaan muita säännöksiä, kuten 86 §:n hallintosääntöjä, joiden siirtymäsäännökset koskevat myös kuolemalla purkautuneita avioliittoja. Tarkista oma tilanteesi Finlexistä tai lakimieheltä.
Kuuluuko eläke ositukseen?
Työeläke- ja kansaneläkeoikeudet ovat henkilökohtaisia, eikä niitä jaeta osituksessa. Säästöt, jotka on kerätty esimerkiksi tavalliselle tilille, kuuluvat avio-oikeuden piiriin.
Lähteet
- Finlex – avioliittolaki 234/1929, 35–45, 66, 85–103 d §, muutoslait 982/2025 ja 451/2026
- Digi- ja väestötietovirasto – avioehdon ja avio-oikeuden vanhentumissopimuksen rekisteröinti, hinnasto
- Tuomioistuimet – pesänjakajan hakeminen
