Osituslaskelma avioerossa ja kuoleman jälkeen: näin tasinko lasketaan vaihe vaiheelta

Osituksessa lasketaan kummankin puolison avio-oikeuden alainen nettovarallisuus eli omaisuuden säästö. Säästöt lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Puoliso, jolla on enemmän, maksaa erotuksen puolikkaan toiselle tasinkona. Jos Annan säästö on 180 000 euroa ja Mikon 60 000 euroa, Anna maksaa Mikolle 60 000 euroa, jolloin kummallekin jää 120 000 euroa. Avioerossa omaisuuden tilanne katsotaan siltä päivältä, jona avioeroasia tuli vireille. Tasingon maksaja saa itse päättää, luovuttaako hän omaisuutta vai maksaa rahana (avioliittolaki 103 §). Kun ositus tehdään kuoleman jälkeen, varakkaampi leski saa pitää omaisuutensa. Tässä oppaassa osituslaskelma käydään läpi esimerkkien avulla. Esimerkkien luvut ovat havainnollistavia.

Osituslaskelman vaiheet

1. Erottele omaisuus. Selvitä, kumman puolison omaisuutta kukin esine, tili ja velka on. Jos irtaimen esineen omistajaa ei voida näyttää, se katsotaan yhteiseksi (avioliittolaki 89 §).
2. Jätä pois omaisuus, johon ei ole avio-oikeutta. Tällaista on omaisuus, joka on suljettu pois avioehdolla, lahjakirjalla, testamentilla tai edunsaajamääräyksellä, sekä sen tilalle tullut omaisuus.
3. Laske kummankin säästö. Avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvosta vähennetään puolison velat (99 §). Velka, joka kohdistuu avio-oikeuden ulkopuoliseen omaisuuteen, vähennetään ensisijaisesti siitä.
4. Ota huomioon vastikkeet. Jos puoliso on käyttänyt avio-oikeuden ulkopuolista omaisuuttaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden parantamiseen, hän saa vastiketta (92 §). Säännöstä sovelletaan myös päinvastaisessa tilanteessa.
5. Laske yhteen ja jaa puoliksi. Tasinko on varakkaamman säästön ja puolikkaan erotus.
6. Päätä maksutapa. Tasingon maksaja valitsee, mitä omaisuutta hän luovuttaa, tai maksaa rahana (103 §).

Henkilökohtaiset vaatteet ja käyttöesineet voidaan erottaa päältäpäin kohtuullisessa määrin (91 §). Eläkeoikeudet eivät kuulu ositukseen.

Laskentapäivä: mikä omaisuus otetaan huomioon

Avioerossa omaisuuden laskentapäivä on se päivä, jona avioeroasia tuli vireille käräjäoikeudessa (avioliittolaki 90 §). Omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut perintönä, lahjana tai testamentilla vireilletulon jälkeen, on avio-oikeuden ulkopuolista. Jos eroasia raukeaa, avio-oikeus ulottuu myös tähän omaisuuteen.

Omaisuuden arvot määritetään kuitenkin osituksen toimittamishetkellä. Jos osakkeiden kurssi laskee vireilletulon ja osituksen välillä, ositus tehdään alemmalla arvolla.

Kun avioliitto purkautuu kuolemaan, laskentapäivä on kuolinpäivä. Omaisuus, jonka leski ansaitsee tai saa kuoleman jälkeen, ei kuulu ositukseen.

Esimerkki 1: avioero ilman avioehtoa

Yhteensä 205 000 €, puolikas 102 500 €. Anna maksaa Mikolle tasinkoa 145 000 − 102 500 = 42 500 €. Anna saa päättää, maksaako hän rahana vai luovuttaako esimerkiksi osan rahastoistaan.

Jos Mikko haluaa jäädä asuntoon, hänen pitää lunastaa Annan puolikas. Asunnon arvo on 150 000 € ja siihen kohdistuva lainaosuus 90 000 €, joten Annan osuuden nettoarvo on 60 000 €. Siitä vähennetään Mikon saama tasinko 42 500 €. Mikko maksaisi Annalle 17 500 € ja ottaisi lainan kokonaan vastattavakseen. Järjestely edellyttää pankin suostumusta lainan siirtoon.

Esimerkki 2: perintö avioehdon ulkopuolella

Sama pari, mutta Annan pankkitilillä olevasta 70 000 eurosta 50 000 € on perintöä äidiltä. Testamentissa äiti oli sulkenut puolison avio-oikeuden pois. Annan avio-oikeuden alainen säästö on 145 000 − 50 000 = 95 000 €.

Yhteensä 155 000 €, puolikas 77 500 €. Anna maksaa tasinkoa 95 000 − 77 500 = 17 500 €.

Perinnön on oltava jäljitettävissä. Jos perintö on sekoittunut yhteiseen talouteen, esimerkiksi käytetty yhteisen asunnon lyhennyksiin, Anna voi vaatia vastiketta 92 §:n perusteella. Vastikkeen määrä on kuitenkin näytettävä toteen.

Esimerkki 3: ositus kuoleman jälkeen

Mikko kuolee. Annan säästö on 145 000 € ja Mikon 60 000 €. Anna on varakkaampi, joten hänen ei tarvitse luovuttaa omaisuuttaan Mikon perillisille (103 § 2 mom). Mikon perilliset saavat Mikon 60 000 €.

Jos Anna kuolee ensin, Mikko voi vaatia Annan perillisiltä tasinkoa 42 500 €, kuten esimerkissä 1. Leskeen kohdistuvasta suojasta kerrotaan oppaassa lesken asema ja asumisoikeus.

Osituskirja, pesänjakaja ja sovittelu

Sopimusositus. Puolisot voivat tehdä osituksen itse. Osituskirja tehdään kirjallisesti, osapuolet allekirjoittavat sen, ja kaksi esteetöntä todistajaa todistaa sen. Ositus tehdään samassa järjestyksessä kuin perinnönjako (avioliittolaki 98 §). Osituskirjaan kannattaa merkitä kaikki omaisuus, velat, arvot, tasinko ja maksutapa sekä mahdollinen lainanjaon sopiminen pankin kanssa.

Pesänjakaja. Jos sopua ei synny, kumpi tahansa voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Hakemusmaksu on asetuksen 1021/2024 mukaan 310 euroa. Pesänjakajan palkkio maksetaan yleensä tuntiperusteisesti, ja osapuolet vastaavat siitä yhdessä, ellei pesänjakaja määrää toisin. Ositusta voi moittia käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa (106 § ja PK 23:10).

Sovittelu. Ositusta voidaan sovitella, jos se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai perusteettomaan taloudelliseen etuun (103 b §). Tavallinen peruste on lyhyt avioliitto tai se, että toinen on tuonut liittoon lähes kaiken omaisuuden.

Uusi määräaika. Avio-oikeus vanhentuu 1.6.2026 alkaen 10 vuoden kuluttua avioeropäätöksestä, ellei pesänjakajaa ole haettu (103 c §). Jo eronneiden kohdalla vanhentuminen tapahtuu aikaisintaan 1.6.2031. Lisätietoja on oppaassa avio-oikeus ja avioehto.

Palaa perunkirjoituksen vaiheisiin tai lue avioeron kulut ja asiakirjat ja lakiosan laskeminen.

Usein kysytyt kysymykset

Onko tasingosta maksettava veroa?

Tasinko perustuu avio-oikeuteen, eikä se ole lahja tai perintö. Siitä ei siis makseta lahja- tai perintöveroa. Jos osituksessa sovitaan, että toinen saa selvästi enemmän kuin laskelma edellyttää, ylimenevä osa voidaan verottaa lahjana.

Täytyykö ositus tehdä heti avioeron jälkeen?

Ei, mutta se kannattaa tehdä pian. Avio-oikeus vanhentuu 10 vuodessa avioeropäätöksestä, ja todisteet omistuksista heikkenevät ajan kuluessa.

Lasketaanko yhteinen asuntolaina kummankin velaksi?

Yhteisestä velasta vähennetään kummankin säästöstä se osuus, joka hänen osalleen tulee. Tavallisesti tämä tarkoittaa puolikasta, ellei toisin ole sovittu.

Voiko ositukseen sopia, että toinen pitää asunnon ilman tasingon maksua?

Voi, jos laskelma sallii sen tai jos tasinkoa saava puoliso tietoisesti luopuu osasta. Luopuminen voi kuitenkin olla verotuksessa lahja ja velkojien kannalta takaisinsaantiperuste.

Lähteet

• Finlex – avioliittolaki 234/1929, 85–107 a §, ja perintökaari 23 luku
• Tuomioistuimet – pesänjakajan hakeminen ja moitekanne
• Digi- ja väestötietovirasto – avioehdot ja ositusasiakirjojen rekisteröinti velkojasuojaa varten