Perintöveron laskeminen 2026: kuusi laskuesimerkkiä leskestä, lapsenlapsista, lahjoista ja sisaruksista
Perintöveron laskuesimerkit vuoden 2026 asteikoilla: ositus ja tasinko, testamentti lapsenlapsille, aiemmat lahjat, alaikäinen perillinen ja II veroluokka.
Perintövero lasketaan jokaisen perillisen omasta osuudesta, ja asteikko on progressiivinen. Siksi sama omaisuus voi verottua hyvin eri tavoin sen mukaan, montako saajaa on, kumpi puoliso kuolee ensin ja onko pesään lisättäviä lahjoja. Tämän oppaan kuusi esimerkkiä on laskettu vuoden 2026 asteikoilla, jotka koskevat kuolemantapauksia 1.1.2026 alkaen. Kaikki esimerkit ovat havainnollistavia. Ne näyttävät laskutavan, mutta lopullisen veron määrää Verohallinto perukirjan ja jakokirjan perusteella. Tee samat laskut omilla luvuillasi I veroluokan laskurilla ja II veroluokan laskurilla.
Laskukaava lyhyesti
- Laske pesän nettovarat: varat käypään arvoon kuolinpäivänä, vähennettynä veloilla, hautauskuluilla ja perunkirjoituskuluilla.
- Jos vainaja oli naimisissa, tee ositus. Tasinko leskelle tai leskeltä muuttaa jäämistön kokoa.
- Lisää ennakkoperinnöt ja kolmen viimeisen vuoden lahjat (perintö- ja lahjaverolaki 16 §).
- Jaa jäämistö perillisille perimysjärjestyksen tai testamentin mukaan.
- Vähennä kunkin osuudesta puolisovähennys 90 000 € tai alaikäisyysvähennys 60 000 €, jos ne koskevat häntä.
- Laske vero asteikosta: I veroluokka 100 € + 7–19 %, II veroluokka 100 € + 19–33 %, alaraja 30 000 €.
- Vähennä lisättyjen lahjojen lahjavero.
Esimerkki 1: kumpi puoliso kuolee ensin
Puolisoilla Annalla ja Jarilla ei ole avioehtoa. Annan nettovarat ovat 400 000 euroa ja Jarin 100 000 euroa. Heillä on kaksi aikuista lasta.
A. Anna kuolee ensin. Ositus: yhteensä 500 000 €, puolikas 250 000 €. Jari saa tasinkoa 150 000 €. Annan jäämistö on 250 000 €, ja kumpikin lapsi saa 125 000 €. Vero kummallekin: 2 800 + 13 % × 65 000 = 11 250 €, yhteensä 22 500 €. Kun Jari myöhemmin kuolee, hänen 250 000 euron pesästään verotetaan sama määrä, 22 500 €. Kahden kuolemantapauksen verot ovat yhteensä 45 000 €, kun arvot oletetaan muuttumattomiksi.
B. Jari kuolee ensin. Anna käyttää tasinkoprivilegiään (avioliittolaki 103 § 2 mom) ja pitää 400 000 €. Jarin 100 000 € jakautuu lapsille, 50 000 € kummallekin. Vero: 800 + 10 % × 10 000 = 1 800 € kummallekin, yhteensä 3 600 €. Annan kuollessa 400 000 € jakautuu kahteen 200 000 euron osuuteen. Vero on 21 000 € kummallekin, yhteensä 42 000 €. Kahden kuolemantapauksen verot ovat yhteensä 45 600 €.
Ero on tässä pieni, mutta se kasvaa, kun varallisuuserot ovat suurempia. Lesken mahdollisuus luopua tasinkoprivilegistä kannattaa arvioida asiantuntijan kanssa ja verokohtelu tarkistaa Verohallinnolta.
Esimerkki 2: testamentti lapsenlapsille
Leskeksi jäänyt isoäiti jättää 300 000 euron nettovarat ja yhden aikuisen lapsen.
| Jako | Saaja ja osuus | Vero |
|---|---|---|
| Ei testamenttia | Lapsi 300 000 € | 21 000 + 16 % × 100 000 = 37 000 € |
| Testamentti | Lapsi 150 000 € | 2 800 + 13 % × 90 000 = 14 500 € |
| Lapsenlapsi 1: 75 000 € | 2 800 + 13 % × 15 000 = 4 750 € | |
| Lapsenlapsi 2: 75 000 € | 4 750 € | |
| Yhteensä | 24 000 € |
Testamentti pienentää perheen yhteenlaskettua veroa 13 000 eurolla, koska osuudet putoavat alempiin portaisiin. Lapsi saa edelleen vähintään lakiosansa, 50 % eli 150 000 €, joten hänellä ei ole syytä vaatia lakiosaa. Lapsenlapset kuuluvat I veroluokkaan. Jos lapsenlapsi on alaikäinen, hänen omaisuuttaan hoitaa edunvalvoja, ja testamentissa voi määrätä erillisen hoitajan.
Esimerkki 3: lahja kaksi vuotta ennen kuolemaa
Isä antoi pojalleen 40 000 euroa vuonna 2026 ja kuoli vuonna 2028. Lahjavero oli I veroluokassa 1 500 + 10 % × 15 000 = 3 000 €. Poika perii lisäksi 100 000 €.
Perintöverotuksessa lahja lisätään pesään, koska se annettiin kolmen vuoden kuluessa ennen kuolemaa tai koska se on ennakkoperintöä (16 §). Verotettava osuus on 140 000 €. Vero on 2 800 + 13 % × 80 000 = 13 200 €. Siitä vähennetään maksettu lahjavero 3 000 €, joten maksettavaa jää 10 200 €.
Ilman lahjaa ja sen lisäämistä vero 100 000 euron perinnöstä olisi ollut 8 000 €. Verotuksessa lahja ei siis tuonut etua, kun kuolema tapahtui kolmen vuoden kuluessa. Jos lahja annetaan aikaisemmin eikä se ole ennakkoperintöä, se ei lisäänny perintöverotuksessa. Ennakkoperinnön ehdoista kerrotaan oppaassa lahjavero 2026.
Esimerkki 4: alaikäinen ja täysi-ikäinen lapsi
Äiti kuolee. Ositusten jälkeen jäämistö on 200 000 €. Lapsia on kaksi: 10-vuotias ja 22-vuotias. Kumpikin perii 100 000 €.
- 10-vuotias: 100 000 − 60 000 = 40 000 €. Vero 800 €.
- 22-vuotias: 100 000 €. Vero 8 000 €.
Alaikäisyysvähennys perustuu ikään kuolinhetkellä (perintö- ja lahjaverolaki 12 §). Alaikäisen puolesta perinnönjakoon tarvitaan usein DVV:n lupa ja erillinen edunvalvoja, jos vanhempi on itse osakkaana. Lue edunvalvonta ja alaikäinen perillinen.
Esimerkki 5: lapseton vainaja ja sisarukset
Naimaton ja lapseton Kari kuolee. Hänen vanhempansa ovat kuolleet. Pesä on 180 000 €, ja sisaruksia on kolme. Kukin perii 60 000 € ja kuuluu II veroluokkaan. Vero on 7 000 € kullekin, yhteensä 21 000 €.
Jos yksi sisarus on kuollut ja hänellä on kaksi lasta, lapset jakavat hänen osuutensa, 30 000 € kummallekin. Kummankin vero on 100 €. Jos osuus jäisi alle 30 000 euron, veroa ei maksettaisi lainkaan.
Testamentilla Kari olisi voinut ohjata osan omaisuudesta esimerkiksi yleishyödylliselle yhteisölle. Monet yleishyödylliset yhteisöt ovat perintöverosta vapaita, mutta vapautus on tarkistettava Verohallinnolta.
Esimerkki 6: käyttöoikeustestamentti leskelle
Puolisot ovat tehneet keskinäisen testamentin. Sen mukaan leski saa käyttöoikeuden toisen omaisuuteen ja lapset omistusoikeuden. Käyttöoikeuden pääoma-arvo vähennetään lasten verotettavista osuuksista ja lesken ikä vaikuttaa siihen. Mitä nuorempi leski on, sitä suurempi on vähennys. Lisäksi leski ei maksa käyttöoikeudesta perintöveroa, jos kyse on puolisoiden keskinäisestä testamentista ja leski ei saa omistusoikeutta (8 §).
Verohallinto laskee käyttöoikeuden arvon perintö- ja lahjaverolain arvostussääntöjen mukaan. Koska laskelma on monivaiheinen, sitä ei voi tehdä tämän sivuston laskurilla. Pyydä arvio Verohallinnolta tai asiantuntijalta ennen testamentin allekirjoittamista. Testamentin muodosta kerrotaan oppaassa testamentin tekeminen.
Palaa perunkirjoituksen vaiheisiin tai lue osituslaskelma ja tasinko.
Usein kysytyt kysymykset
Lasketaanko vero ennen vai jälkeen perinnönjaon?
Verotus voidaan tehdä jo perukirjan perusteella lakimääräisen jaon mukaan. Jos perinnönjako on tehty ennen verotusta, jakokirja liitetään ja verotus tehdään sen mukaan, kunhan jako vastaa perintöosuuksia tai testamenttia.
Voiko perintöveroa pienentää jakamalla omaisuutta perinnönjaossa eri tavalla?
Jaossa voi sopia, kuka saa minkäkin omaisuuden, mutta arvojen on vastattava perintöosuuksia. Jos joku saa enemmän kuin hänen osuutensa, ylimenevä osa voidaan verottaa lahjana.
Mitä tapahtuu, jos perillinen luopuu perinnöstä?
Luopuneen osuus siirtyy tavallisesti hänen jälkeläisilleen, ja vero lasketaan heidän osuuksistaan. Luopuminen on tehtävä ennen kuin perintö on otettu vastaan.
Voiko perintöveron maksaa osissa?
Verotuspäätöksessä kerrotaan eräpäivät. Yrityksen tai maatilan perijä voi hakea maksuaikaa tai osan verosta maksuunpanematta jättämistä ennen verotuksen toimittamista.
Lähteet
- Finlex – perintö- ja lahjaverolaki 378/1940, 8, 12–14, 16 ja 19 a §; avioliittolaki 103 §
- Verohallinto – perintöveron laskeminen, käyttöoikeuden arvostus ja yleishyödylliset yhteisöt
